Warren Buffett Oman pääoman tuotto ja Inflaatio

Oman pääoman tuotto ja inflaatio

Korkea oman pääoman tuotto on Buffettin yksi tärkeimmistä vaatimuksista sijoituskohteita etsiessä. Se kertoo kuinka hyvin yritys käyttää hyväkseen pääomiaan. Buffett haluaa jatkuvaa korkeaa tuottoa pääomalle. Hän tutkii yritysten tulostiedoista viimeisen kymmenen vuoden omien pääomien tuotot. Yhdysvalloissa yritysten viimeisten 10-vuotisjaksojen oman pääoman tuottojen keskiarvot ovat vaihdelleet kymmenen ja viidentoista vuoden välillä. Buffett vaatii pitkällä aikavälillä keskimääräistä korkeampaa tuottoa omalta pääomalta. 

Buffett ei näe oman pääoman tuottoa järkevänä vaihtoehtona rahoituslaitosten tehokkuuden mittaamiseen. Hän käyttää sen sijaan koko pääoman tuottoastetta. Tämän luvun hän toivoo olevan yli prosentin. Liian suuret prosentit kertovat Buffettista pankkien liiketoimintojen olevan liian riskipitoisia. Keskimääräiset oman pääoman tuotot eivät 10-vuotisjaksoilla merkittävästi vaihtele, joten inflaation suuruus vaikuttaa suoraan keskimääräisiin tuottoihin. Mitä suurempi inflaatio sitä enemmän se syö sijoittajien tuottoja. Sen voi myös nähdä verona mikä syö tuottoja. Yritys voi parantaa oman pääoman tuottoa viidellä eri tavalla:

1. Kasvattamalla pääoman kiertonopeutta
2. Halvemmilla lainoillla
3. Lisäämällä vieraita pääomia
4. Pienemmillä tuloveroilla
5. Kasvattamalla myyntinsä voittomarginaaleja

Oman pääoman tuotot laskevat mikäli jokin edellämainituista menee väärään suuntaan. Ensimmäisessä tapauksessa tärkeimmät huomioitavat asiat ovat myyntisaamiset, varastot ja kiinteä varallisuus, kuten tehtaat ja kiinteistöt. Myyntisaamiset kasvavat suhteessa myynnin kasvuun riippumatta onko syynä inflaatio vai yksikkömyynnin kasvu, joten parannettavaa ei siitä löydy. Pitkällä aikavälillä yksikkövarastot seuraavat myynnin kasvua, vaikka lyhyellä aikavälillä fyysisen varaston koko voi vaihdella. Varaston arvostusmenetelmä LIFO nostaa ilmoitettua varaston kiertonopeutta inflaation aikana. Kun myynti kasvaa inflaation vuoksi niin varaston arvostus on pysyvällä tasolla (jos yksikkömäärät eivät kasva) tai seuraa myynninkasvua (kun yksikkömäärät kasvavat). Molemmissa tapauksissa myynti kasvaa. 

Kiinteän varallisuuden ollessa kyseessä inflaation kasvu kasvattaa kiertonopeutta olettaen sen vaikuttavan kaikkiin tuotteisiin yhtä paljon. Koneita ja muuta kiinteää varallisuutta on pakko uusia, mutta se tapahtuu hitaasti, kun myynti kasvaa nopeammin. Mitä hitaammin kiinteää varallisuutta uusitaan sitä enemmän kiertonopeus kasvaa. Tämä toiminta loppuu, kun uusintasykli on ohi. Mikäli inflaatio on tasaista, myynti ja kiinteän varallisuuden arvo kasvaa sen vauhtia. Inflaatio kasvattaa hieman kiertonopeutta, mutta sillä ei ole suurta merkitystä. Sen kokoluokka ei tuota suurta parannusta oman pääoman tuottoon. 

Yritys voi parantaa oman pääoman tuottoa halvemmilla lainoilla. Nykytilanteessa vuoden 2016 lopussa tämä ei juurikaan ole mahdollista Suomessa EKP:n ostaessa joukkovelkakirjoja mikä pitää lainojen hinnat matalalla. Korkeampi inflaatio tekee lainaamisen keskimäärin kalliimmaksi. Lujaa laukkaava inflaatio kasvattaa nopeasti pääomantarvetta. Tällöin nykyisten luottojen korvaaminen tapahtuu kalliimmalla hinnalla. Tämä johtaa oman pääoman tuottojen pieneen laskuun.

Lisävelka kasvattaa tuottoja, mutta siinä on riskinsä. Todellisuudessa parhaimmat sijoituskohteet tarvitsevat pienen määrän velkaa tai eivät ollenkaan, mutta huonoimmat eivät saa sitä koskaan tarpeeksi. Inflaatiolla ei ole tätä kautta merkitystä parhaimpien yritysten tuotoille. Keskimäärin velan kasvavat kustannukset sivuuttavat suuremman velkamäärän aikaansaamat tuotot. Sijoittajan pitää varoa suuria velkamääriä. Niiden pitää olla varoitusmerkki sijoittajalle. Velaton keskimääräinen oman pääoman tuotto on ylivertainen velkavivulla saatuun keskimääräiseen tuottoon. 

Yritysverotus on mielenkiintoisessa tilanteessa. Pääomien siirto ympäri maailmaa helpottuu koko ajan ja yritysverotus kokee laskupaineita. Tämä kehitys on nähtävissä Suomessakin missä yritysten maksamat veroprosentit ovat laskusuunnassa. En näe verokilpailulle loppua. Inflaation kasvu voi nostaa yritysveroprosentteja ja pienentää pääomien tuottoja. Suurella todennäköisyydellä sillä on vähän vaikutusta.

Suuremmat voittomarginaalit parantavat tuottoja. Suurimmat marginaalien pienentäjät ovat raaka-aineet, työntekijät, energia ja monet verot tai veroluonteiset maksut. Näiden kustannusten suhteellinen osuus tuskin pienenee inflaation aikana. Inflaation kasvu todennäköisesti pienentää hieman marginaaleja. Suurin osa suuristakaan yrityksistä ei saa maksatettua asiakkaillaan inflaation kasvattamia kustannuksiaan nostamalla hintojaan tarpeeksi. Vain harvat yritykset kykenevät tähän ja Buffett pyrkii keskittymään tällaisten yritysten etsimiseen.

Nämä viisi tekijää eivät korkean inflaation aikana kasvata tuottoja paljoa. Suunnilleen samat oman pääoman tuotot ovat olleet sijoittajien keskimääräisenä kohtalona vuosikymmenestä toiseen. Inflaatio verottaa oman osansa. Keskimäärin se on kolmen prosentin luokkaa pitkällä aikavälillä kehittyneissä talouksissa, mutta sen kohotessa keskimääräiset reaalituotot heikkenevät samaa vauhtia. Inflaatiokehitystä on vaikea ennustaa, joten se on pakko hyväksyä osana sijoittamista. Keskimääräisen inflaation aikana ei tarvitse asiaan keskittää huomiotaan. Buffett keskittyy etsimään yrityksiä, joilla on jatkuvasti korkeat voittomarginaalit ja/tai korkea pääoman kiertonopeus. Lisäksi hän pitää huolen ettei maksa niistä liikaa.

John Bogle @Massachutes law 2009

Voit katsoa haastattelun täältä.

Miksi vertaat USA:n talouden nykytilaa Rooman valtakunnan luhistumiseen?

Olemme maailmanvalta numero yksi. Yksikään niistä ei ole kestänyt ikuisesti. Tämä on varoitus. Emme voi tulla röyhkeiksi tai liian tyytyväisiksi itseemme. Roomalla oli myös valloitettuja alueita maailmanlaidalla. Myös heillä oli leipänsä ja sirkushuvinsa, kuten meilläkin nyt. Meillä on ongelmia yritys- sijoitus- ja rahastojärjestelmissä. Tilanne täällä nyt on lähes sama kuin Roomassa. Täällä on matalammat eettiset standardit kuin aiemmin. Nyt keskitytään täyttämään Wall Streetin odotukset ja toimitaan, kuten muut. Minulle eettiset standardit ovat absoluuttisia eivätkä suhteellisia.

Kommentoisitko graduasi rahastoista vuodelta 1951?

Yrityksen pitää olla vastuussa omistajilleen. Rahaston tarkoitus on palvella insitutionaalisia ja yksityisiä sijoittajia. Nykyään rahastobisnes palvelee johtajien etuja. Rahastoa tulee hallita mahdollisimman tehokkaalla, rehellisellä ja taloudellisella tavalla. Rahastot eivät voi väittää toimivansa ylivoimaisella tavalla verrattuna markkiniakeskiarvoihin. Nämä ajatukset toimivat Vanguardin indeksirahastojen perustana. Ne ovat yksinkertaisia ja perustuvat yksinkertaiseen aritmetiikkaan. Markkinoiden voittaminen ryhmänä on nollasummapeliä. Kun ottaa kulut pois, muuttuu se häviäjien peliksi. Indeksointi on paras ratkaisu, koska se tuottaa pienimmät häviöt.

Kuinka on mahdollista, että olemme tässä tilanteessa, vaikka vaikutusvaltaiset henkilöt kannattavat näkemyksiäsi?

Koska taloudelliset edut finanssijärjestelmän toimijoille: meklareille, investointipankkiireille ja rahastonhoitajille maksetaan asiakkaiden toimesta. Nämä ryhmät eivät halua luopua eduistaan. Toimijat pitävät yhdessä yllä järjestelmää.

Minkälaiset kirjanpitokikkailut mahdollistavat rikastumisen optioilla?

Pitkässä juoksussa on kahdet eri markkinat: 1. bisnesmarkkinat, joissa todelliset yritykset, ihmiset, tuotteet, palvelut ja strategiat käyttävät todellista rahaa tuottaen todellisia voittoja. Siitä sijoittamisessa pitäisi olla kyse. Yrityksen pärjätessä osake pärjää. 2. Odotusmarkkinat, joissa markkinat muuttavat odotuksiaan siitä mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Todelliset tuotot ja kasvu menevät pitkässä juoksussa aika tasaisesti ylöspäin. Tulokset kasvavat vuosittain noin 85-90%:ia vuosista. Markkinat ottavat välillä etunojaa tuottojen nousuun nähden ja välillä ne jäävät tuotoista jälkeen, koska markkinat ovat spekulatiiviset. Johtajat oppivat, että on helpompaa kasvattaa odotuksia kuin liiketoimintaa ja sen voittoja.

Yrityksen todellisen arvon kasvattaminen on todella vaikeaa ja kovaa työtä. Illuusioiden luominen on helppoa. Tulosten manipulointia voi harrastaa monella tavalla. Helpoin tapa on olettaa yrityksen eläkevarojen tuottavan x%:ia ja kasvattaa oletusarvoa y-prosenteilla seuraavien kymmenen vuoden aikana. Yhtäkkiä yritys tuottaa paljon suurempia voittoja. Tulos kasvaa ja eläkerahaston vaje samalla. Ei kestä kauaa, kun se ei pysty maksamaan eläkkeitä. Siihen mennessä optioita saaneet tulosta manipuloineet johtajat ovat rahastaneet ja lopettaneet toimintansa yrityksessä. Suurin osa optioista myydään heti, kun mahdollista. Kirjanpitolait sallivat optioiden olevan ilmaisia. Vuosina 2002-2005 1500 yritystä joutui korjaamaan tuloksiaan, koska ne eivät vastanneet todellisuutta. Työntekijöiden reaalitulot ovat kasvaneet 7%:ia 25:ssä vuodessa. Toimitusjohtajien palkat ovat kasvaneet 800%:ia. Tämä sanoo työntekijöille, että johtajat uskovat kasvattaneensa itse yrityksen arvoa ilman työntekijöitä.

Miksi kongressi suostui tähän?

Rahasta. Bisneslobbareilla on valtaa. Mikään sijoitus ei tuota niin hyvää tuottoa pääomalle kuin lahjoitukset vaalikampanjoihin. Lahjoitetut summat ovat hyvin pieniä hyötyihin nähden.

Siirtymä omistaja-markkinataloudesta johtaja-markkinatalouteen.

Perinteisessä markkinataloudessa omistajat ottavat riskit pääomillaan ja saavat palkinnot. Nykytaloudessa johtajat ja kirjanpitäjät ovat ottaneet vallan ja saaneen aivan liian suuren osan palkinnoista. Heillä on nyt valta. 1950 92%:ia osakkeista oli yksittäisten sijoittajien omistuksessa ja loput instituutioiden. Nyt luku on instituutioilla 68%:ia. Instituutiot eivät ole edes omistajia vaan omistajien asiamiehiä. Heidän etunsa eivät ole samat kuin omistajien. Suurin osa on treidereitä ja spekuloijia, jotka pitävät osakkeita keskimäärin vuoden. He eivät ole omistajia vaan osakkeiden vuokraajia. He toimivat odotusmarkkinoilla, jossa vain välikädet voittavat. Välikädet eivät äänestä omistajien puolesta, koska he menettäisivät liiketoiminnan, jonka yritysjohtajat ovat heille tarjonneet mm. eläkerahastojen hallinoimisen muodossa. Toinen syy on se, että osakevuokraajia ei kiinnosta yritysten hallinnointi. Koska meillä on vahvat johtajat, heikot hallituksen jäsenet ja passiiviset omistjat emme voi yllättyä, että rahojamme häviää.

Miksi rahastojen ottamat prosentit pysyvät samoina, vaikka hallinnoitavat varat kasvavat?

Skaalaedut hyödyttävät johtajia eivätkä omistajia. Tämä on luottamusaseman väärinkäyttöä.

Voisitko selittää lauseesi ”Tässä liiketoiminnassa et saa sitä mistä maksoit.”

Kaikki sijoittajat saavat keskimäärin keskiarvotuloksia. Luovutamme keskimäärin 2.5%:ia rahastoyhtiöille. Tutkimusten mukaan saat juuri sen mistä et maksa. Jos et maksa mitään, saat kaiken. 25:ssä vuodessa S&P500 on tuottanut 12.5%:ia vuodessa. Keskiarvokulut ovat 2.5%:ia. Hallintokuvut ovat keskimäärin 1.5%:ia. Osto- ja myyntikulut ovat rahastoilla keskimäärin 1.0%:ia. Suurin osa rahastoista myydään myyntipalkkioilla, jotka ovat keskimäärin 5%:ia. Rahastoja vaihdetaan keskimäärin viiden vuoden välein. Tämä tuottaa tappiota %:n vuodessa. Kurssihuipuilla rahastoihin tulee paljon uutta rahaa ja kurssien ollessa alhaalla rahaa tulee hyvin vähän. Rahastosijoittajat ajoittavat ostonsa huonosti ja sijoittajat huonosti tuottaviin rahastoihin, jotka ovat menneisyydessä tuottaneet hyvin. Rahastobisnes on markkinointibisnes. Ihmisille myydään sitä mitä he haluavat.

Warren Buffettin sijoittamisen määritelmä

Sijoittamisen määritelmä

Warren Buffettin, Charlie Mungerin käyttämä määritelmä sijoittamisesta löytyy mm. Berkshiren sijoittakirjeistä vuodelta 2011. Se kuuluu seuraavasti: ”Sijoittaminen tarkoittaa oman nykyisen ostovoiman siirtämistä muiden käyttöön, jotta voi todennäköisin syin odottaa saavansa suuremman ostovoiman tulevaisuudessa maksettujen verojen jälkeen.” Tämän määritelmän nojalla sijoittamisen riski on harkittu todennäköisyys sille, että sijoitus aiheuttaa ostovoiman menetyksen sijoituskohteen suunnitellun pitoajanjakson aikana. 

Määritelmästä seuraa, että vain yhdellä asialla on väliä. Sijoitettavan pääoman ostovoiman pitää olla suurempi tulevaisuudessa kuin sen ostovoiman nykyarvo. Tulevaisuuden ostovoiman laskemiseksi sinun pitää arvioida neljää asiaa:

1. Kuinka paljon yritys tuottaa sinulle rahaa sijoitusaikana?
2. Milloin sinä saat ne rahat?
3. Todennäköisyydet edellisille?
4. Kuinka paljon saatujen rahojen arvo alenee koko sijoitusajalla?

Asiat näyttävät yksinkertaisilta. Todellisuudessa edellämainittujen asioiden selvittäminen ei ole helppoa. Buffettin Berkshire on tehnyt suurimman osan tuotoistaan osakkeilla. Lisäksi se on laittanut rahojaan lähinnä joukkovelkakirjoihin. Molempien tulevaisuuden ostovoiman laskemiseen hän käyttää samaa kaavaa. Suurin ero tulee siinä, että osakkeiden tuottamat rahamäärät vaihtelevat. Joukkovelkakirjojen tuotot ja niiden ajoitus ovat sijoittajan tiedossa etukäteen. 

Suurimmat erot Buffettin ja teoreetikkojen välillä näkyvät siinä mitkä rahat hän laskee omistajien tuotoiksi. Lisäksi käytetty aikaväli eroaa merkittävästi teoreetikkojen ja hänen välillään. Pääpiirteittäin ero on siinä, että muut laskevat omistajille tuleviin tuottoihin vain osingot mikäli osakkeita ei myydä, kun Buffett käyttää mm. omaa termiään omistajien tulosta. Teoreetikot käyttävät aikavälinään ikuisuutta ja Buffett lähteitteni mukaan kymmentä vuotta. Tästä seuraa, että todennäköisyydet ovat paremmin Buffettin puolella. Hänkään ei usko pystyvänsä tietämään tarkkoja lukuja, joten hän käyttää Grahamin turvaväliä sijoituspäätöksissään. Todellisuudessa suurin osa markkinatoimijoista toimii niin lyhyen aikavälin näkökulmalla etteivät he käytä laskutoimituksia hyväkseen, vaikka monet niitä tekevät. 

Todennäköisyydet vaihtelevat kohteiden mukaan, joten en ota niihin enempää kantaa tässä vaiheessa. Rahan arvon alenemisesta voi jokainen tehdä omat arvionsa. Buffett uskoo, että osakkeet voi nähdä velkakirjoina. Mitä suurempi on odotettavissa oleva reaalikorko ja koron saamisen todennäköisyys sitä suuremman nykyarvon voi sijoituskohteelle laskea. Mitä halvemmalla saat ostettua liiketoiminnan sitä paremmat tuotot saat, mikäli kaikki menee suunnitelmien mukaan.

Tästä sijoittamisessa on pohjimmiltaan kyse eli tulevaisuuden ostovoiman kasvatuksesta. 

Sijoittamista monimutkaistetaan Buffettin mielestä liikaa. Siihen on luotu omia kategorioitaan, kuten arvo- ja kasvusijoittaminen tai bisnessijoittaminen, mutta päämäärät ovat samoja. Näitä kategorioita ei tarvita mihinkään. Niiden käyttäminen voi kertoa kolmesta eri asiasta henkilöstä riippuen. a) Hän ei ymmärrä tarpeeksi, b) esittää viisaampaa kuin mitä on c) yrittää erottua muista. Hän voi olla myös näiden kaikkien tai kahden yhdistelmä. Näitä termejä käyttävien henkilöiden kanssa toimiessa tulee herätyskellojen soida aina.

Jim Rogers @Reuters 2011

Haastattelun voit katsoa täältä.

Muistiinpanot:

Mikä on näkemyksesi määrällisestä elvyttämisestä QE:stä?

Se ei ole hyväksi maailmalle tai USA:lle. Hinnat nousevat: koulutus, tietullit, taksit, ruoka ja vakuutukset kallistuvat. Inflaation laskemiseen käytetään petollisia lukuja. 20-40%:ia tulee asumisesta. Kun sen hinta nousi, sitä ei laskettu, kun se laski se laskettiin. Monet ovat yrittäneet historiassa halpuuttaa valuuttojaan. Se ei ole koskaan onnistunut pitkällä aikavälillä. Joskus se toimii lyhyellä. Velankasvatus ei toimi kauan. Keskuspankki keskittyy parin vuodeen ajanjaksoon, minä en. Suuri inflaatio on johtanut sosiaaliseen levottomuuteen, kriiseihin ja sotiin.

Miten näet nyt Aasian?

Suurimmat velkojat ovat siellä. Kiina, Japani, Korea, Taiwan, Hong Kong ja Singapore. Aasiassa kaikki työskentelevät ahkerasti. He säästävä ja sijoittavat suuren osan tuloistaan työskennellen tulevaisuutta varten. Vauraus syntyy säästämisestä ja sijoittamisesta. Kuluttaa voi myöhemmin. Infrastruktuuriin eli teihin, sähköverkkoihin, jne pitää tehdä ensin, jotta kuluttaminen tulee halvemmaksi. Vauraus on aina luotu siten. Lännessä tilanne oli sama nuoruudessani, mutta nyt kaikki on toisin omien havaintojeni mukaan. Kiinassa on näkemykseni mukaan kiinteistökupla itärannikon suurissa kaupungeissa. Sen puhkeaminen ei romahduta Kiinan taloutta. Kyse on hintakuplasta. Meillä USA:ssa oli 2008 velkakupla. Kiinteistösijoittajien konkurssit eivät romahduta taloutta.

Syyttävätkö poliitikot Kiinaa USA:n ongelmista turhaan?

Poliitikot syyttävät vaikeuksista aina kolmea ryhmää: Ulkomaalaisia, koska he eivät äänestä ja ovat erilaisia, pankkiireja, joista kukaan ei pidä ongelmien ilmestyessä, lisäksi toimittajia, koska jos toimittajat eivät kirjoittaisi ongelmista niitä ei olisi. Näin on tapahtunut tuhansia vuosia. Kiinan syyttäminen ei ratkaise maamme ongelmia.

Mitä mieltä olet Britanniasta?

Heillä on ollut paha vaihtotaseen vaje jo 25 vuotta. Se pahenee. Kaksi asiaa on kannattanut Britanniaa, Pohjanmeren öljy ja Lontoon finanssikeskus. Molemmat lähteet ovat ehtymässä. Uusi hallitus yrittää ratkaista vajetta, mutta se ei onnistu, koska velat ovat valtavat.

Miten näet hyödykkeet?

Niiden hinnat nousevat vielä pitkään, koska niistä on vajetta. Ne suojaavat myös rahanpainamiselta. Ne ovat vähemmän huono ratkaisu huonosso tilanteessa. En tykkää ostaa kultaa, koska se on kaikkien aikojen huipussaan. Ostan mieluummin hopeaa joka on 40%:ia huipustaan. Uskon enemmän maataloushyödykkeisiin kuin moniin muihi n asioihin. Maanviljelystä tulee yksi mielenkiintoisimmista ammateista seuraaviksi 20-30:ksi vuodeksi. Uskon hyödykkeiden hintojan nousevan paljon korkeammalle 10 vuoden sisään. Lopulta ne aiheuttavat samanlaisen hyödykekuplan kuin internetosakkeet viime vuosituhannen lopussa. Omistan hyödykkeitä luomani hyödykeindeksin kautta.

Uskotko uuden likviditeettikriisin tulevan?

2008 oli velkakriisi eikä likviditeettikriisi. Keskuspankki yritti tehdä siitä likviditeettikriisin. AIG ja Lehman Brothers olivat menossa konkurssiin. Seurauksena tuli keinotekoinen pakko myydä kaikki omaisuus. Kriisejä tulee lisää. 4-6:n vuoden välein taloutemme hidastuu. Uusi kriisi tulee sitä myötä. Hallitus ja keskuspankki yrittävät viivyttää ongelmien tuloa niiden ratkaisemisen sijaan. Ongelmien iskiessä kaikki keinot on käytetty. Seuraavasta kriisistä tulee siksi pahempi.

Mitkä ovat tämän päivän uhkat ja mahdollisuudet?

Maanviljely on suurin mahdollisuus. Finanssikeskukset ovat usein hallinneet taloutta pitkään. Todellisten tuotteiden tuottajat ovat myös olleet välillä pitkään johdossa. Raha puhui viimeiset 30 vuotta, mutta asiat ovat muuttumassa. 1950, 1960 ja 1970 luvuilla Wall Street ja Lontoo olivat takapajuloita. Vain idioottipojat menivät Wall Streetille. Professorini sanoi minulle 60-luvun puolivälissä ”Täällä ei ole ketään kaltaistasi joka puhuu sijoittamisesta.” Nyt rahamiesten valta on ohi ja todellisten tuotteiden tuottajamaat, kuten Kanada tulevat pärjäämään. Suurimpana riskinä pidän rahanpainamista.

Warren Buffett

”Jos kirjoittaisin kirjan sijoittamisesta niin kukaan ei uskoisi sen olevan minun tekemäni, koska se olisi niin lyhyt.”

Warren Buffett on ehkä kaikkien aikojen paras sijoittaja. Hänen johtamansa Berkshire Hathaway on tuottanut omalle pääomalleen tuottoa viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana (1965-2015) keskimäärin 19.2%:ia. Samassa ajassa S&P500-indeksin tuotto on ollut keskimäärin 9.7%:ia. Todellisuudessa hänen henkilökohtaiset vuosittaiset tuottonsa ovat suuremmat, koska ennen Berkshireä hänellä oli oma sijoitusyrityksensä Buffett Partnership, jonka tuotot olivat keskimäärin 30%:ia vuodessa. Joudun käyttämään sanaa ”ehkä”, koska monilta sijoittajilta löytyy parempia keskimääräisiä tuottoja usealta vuosikymmeneltä, mutta ei yhtä pitkältä ajanjaksolta. Tietyn pisteen jälkeen suurten numeroiden laki vaikuttaa keskimääräisiin tuottoihin niitä pienentäen, joten lukuja on vaikea verrata. 

Buffett on varmasti yksi kaikkien aikojen parhaista, joten hänen ansioitaan ei voi vähätellä.

Hänestä on kirjoitettu sijoittajana enemmän kuin kenestäkään muusta. Monet ovat yrittäneet löytää hänen menestyksensä salaisuutta. Todellisuudessa syitä on niin monta, että harva on löytänyt niistä kaikkia. En itsekään kuulu tähän ryhmään. Hän on lahjakas, mutta se on vain yksi syy. En ala arvailemaan kaikkia syitä, mutta otan pari vähemmän ymmärrettyä esille. Ensimmäinen on, että hän on käyttänyt laatuaikaa liiketoiminnan ja sijoittamisen ymmärtämiseen ehkä enemmän kuin muut. Toinen syy on, että hänen laatuaikansa on vietetty ympäristössä joka on taannut maksimaalisen keskittymisen olennaiseen. 

Buffett on tunnettu siitä, että hän on käyttänyt kuutisen tuntia päivästään liiketoiminnan opiskeluun nuoresta lähtien. Hänen voi laskea käyttäneen elämästään noin 100 000 tuntia seitsemän vuosikymmenen aikana. Tällaisia tuntimääriä ei löydy maailmasta monelta muulta, kun puhutaan sijoittamisesta. Hän on viettänyt suurimman tästä ajasta joko toimistollaan tai kotonaan omassa huoneessaan. Molemmat paikat ovat olleet vähähäiriöisiä, joten hän on saanut keskittyä liiketoiminnan opiskeluun ja ymmärtämiseen. Tämän ajan hyödyt ovat kiistattomat ja hän on saanut jalostettua lahjakkuutensa tuotoiksi paremmin kuin muut sijoittajat. 

Warren Buffettin merkittävimpänä oivalluksena voi pitää pysyvää kilpailuetua ja sen hyödyntämistä sijoitustoiminnassa. Buffett on pystynyt luomaan menetelmän, jonka avulla hän pystyy tunnistamaan pysyvän kilpailuedun tutkimalla yrityksen tilinpäätöstietoja pidemmältä ajanjaksolta. Lisäksi pysyvää kilpailuetua voi etsiä ilman tilinpäätöstietojen tutkimista. Tähän asiaan keskityn Buffettin partneri Charlie Mungeria koskevassa luvussa. 

Buffett on pystynyt yksinkertaistamaan monimutkaisia sijoittamisen käsitteitä tehden asioista helpommin ymmärrettäviä. Hänen haastatteluistaan voi saada enemmän irti muutamassa tunnissa kuin kallispalkkaisilta sijoitusneuvojilta koskaan. Suosittelen tutustumista Youtuben ihmeelliseen maailmaan. Hän on lähes täydellinen sijoittaja, mutta hänkin tekee virheitä. Toinen tapa tutustua hänen ajattelustaan on lukea hänen vuosittaisia kirjeitään yrityksensä osakkeenomistajille. Niissä on paljon hyödyllistä asiaa.

Ray Dalio 2012 1h 21min

Videon löydät täältä.

Virheistä

Ilman virheitä ei kehity. Toiset eivät opi niistä. Parhaiten virheistä oppivat ne, jotka pitävät virheitä mielenkiintoisina. Virheet synnyttävät tuskaa. Jos et opi niin virheet toistuvat. Jokaisen todellisen ongelman todellinen syy pitää löytää, jotta virheistä voi oppia. Useimmiten syyt ovat sisäisiä eli johtuvat heikkouksista. Ego estää usein syiden löytämisen, joten samat virheet toistuvat. Syiden diagnosoinnin jälkeen pitää päättää mitä tekee asialle. Tämän jälkeen päätös pitää toteuttaa. Tämä prosessi on jatkuva, koska uusia ongelmia tulee jatkuvasti.

Virheiden hyväksyminen on tärkeää. Epäonnistuminen ei ole paha asia. Epäonnistumiset ovat osa oppimista. Kehitys seuraa oppimista. Uutta kohti meneminen tuottaa epäonnistumisia. Ihmiset haluavat olla oikeassa, mutta eivät sitä aina ole. Jokaisen tulisi etsiä muita mielipiteitä. Lopputulos ei ole niin tärkeä kuin ajatusprosessi. Ole avoin muille ajatuksille. Ajatusprosessi vähentää todennäköisyyttä olla väärässä.

Aloitin 12-vuotiaana tekemällä kauppaa. Markkinat ovat tavallaan ainutlaatuisia, koska yhteisymmärrys on jo hinnassa. Sinun pitää nähdä jotain mitä yhteisymmärrys ei näe, jotta voit tehdä rahaa. Markkinoilla on tarve itsenäisille näkemyksille. Monissa muissa ammateissa erimielisyys ei toimi yhtä hyvin. Sinun ei tarvitse olla muita viisaampi. Oma näkemys tuottaa riskin olla väärässä. Dalio muodostaa näkemyksen ja antaa muiden todistaa olevansa väärässä jakamalla sen. Hän etsii älykkäitä ihmisiä, joiden ajatusprosessit ovat korkealaatuisia ja keskustelee laadukkaasti heidän kanssaan, mutta ei anna heidän muodostaa omaa mielipidettään. Eri näkökulmien ymmärtäminen parantaa todennäköisyyksiä olla oikeassa. Dalio saa palautetta markkinoilta siitä onko hän oikeassa.

Radikaali läpinäkyvyys: 

Bridgewaterilla nauhoitetaan kaikki keskustelut ja jokainen saa sanooa mielipiteensä. Jokaisen aivot toimivat eri tavoin ja tuottavat eri näkemyksiä. Se mitä ajattelemme on meidän tulkinta asioista. Et voi muuttaa aivojasi. Vaikeiden totuuksien käsittely riippuu halustasi. Niiden käsittely tuottaa menestystä. Opit siten käsittelemään todellisuutta parhaiten. Mielipiteet eivät merkitse mikäli ne eivät vastaa todellisuutta. Kaikki toimivat, kuten koneet. Jokaisella seurauksella on syynsä. Keskustelun todellisuudesta tulee keskittyä syihin, jotta seuraukset voi määrittää.

Kaikilla on mahdollisuus ja velvollisuus ymmärrykseen. Sinun pitää kertoa suoraan muille mikäli et ymmärrä jotain. Liian monet kertovat muille jonkun virheistä, mutta jättävät kertomatta itse tekijälle. Tekijä ei siksi tiedä vääriä tekojaan, joten hän ei toimi tuottavasti. Nauhoituksia katsellaan, jotta voidaan keskustella niistä rakentavasti. Todellisuuden ymmärtäminen oli se kuinka tuskallista tahansa on tervettä. Virheistä ja heikkouksistaan oppii kuinka käsitellä niitä. Meillä on todellinen hierarkia joka perustuu ideoiden ansiohihin. Sillä ei ole rajoja. Se johdattaa minne totuus vie ja radikaali menestys seuraa. Se tuottaa itsenäistä ajattelua, jota voi testata markkinoilla. Oikeaa ja väärää ei voi tietää kokeilematta. Suurin osa ei pidä heikkouksistaan ja tuskasta jota ne aiheuttaa. Ilman tuskaa tai virheitä ei tule kehitystä. Sen kokeminen muuttaa suhtautumistasi kipuun joka muuttuu nautinnoksi. Muualla ei olla niin rehellisiä kuin meillä. Siihen tottumisen menee noin 18 kuukautta.

Aloitus 12v

Dalio aloitta 12-vuotiaana toimiessaan caddiena. Kaikki pelaajat puhuivat osakkeista, joten Dalio alkoi myös sijoittamaan. Hän osti Northeast Airlinesia, koska sai suuremman kappalemäärän, koska hinta yhdelle oli alle 5$:ia. Se oli tyhmää, mutta onnekasta. Konkurssikypsä yritys ostettiin ja hän teki voittoa. Siten hän kiinnostui kaupanteosta. Hän kävi laadukkaita keskustelua pelaajien kanssa. Dalio ei pitänyt koulusta, koska siellä piti seurata neuvoja. Hän ei ollut myöskään hyvä koulussa. Hän ei pärjännyt lukiossa, mutta pääsi Collegeen. Siellä hän nautti vapaudesta, koska sai valita kurssinsa ja aikataulunsa. Hän pärjäsi hyvin ja pääsi Harwardiin.

Hän toimi wall streetilla lukukausien välissä apulaisena. 1971 seurasi USA:ssa rahajärjestelmän sulaminen. Dollareita ei hyväksytty ympäri maailmaa USA:n velan vuoksi. Nixon ilmotti kultakannasta luopumisesta ja dollarin kellutttamisesta. Dalio luuli markkinoiden romahtavan, mutta osakkeet nousivatkin nopeasti. Hän ei ymmärtänyt silloin syy-seuraus-suhteita, koska hän ei ollut nähnyt samaa tapahtuvan elinaikanaan. Seurauksena hän alkoi tutkimaan asiaa. Hän huomasi historian toistuvan. Monet ihmiset markkinoilla reagoivat vain kokemuksiinsa ja erityisesti niihin kokemuksiin, joista ei ole kauan. Suurimmat yllätykset tulevat, kun ei ymmärretä syy-seuraus-suhteita. Vastaavia tilanteita tulee etsiä historiaa tutkimalla.

2008 finanssikriisi vastasi paljon 1930-luvun lamaa. Finanssikriisin loppuessa loppui velkasykli. Sinun velkasi on toisen tuloa. Kun sinä maksat ostoksesi, voi vastaanottajat velkaantua myös lisää. Ennen pitkää velkamäärät nousevat nopeammin kuin tulot. Tästä syntyy itse itseään vahvistava kierre. Velka kasvaa, kunnes se ei ole mahdollista. → sykli kääntyy alas → korkoja lasketaan → velanmaksu helpottuu. → velalla ostetut asiat halpenevat ja varojen hinta kasvaa. Korkojen lähestyessä nollaa tämä sykli ei toimi ja velkoja täytyy vähentää.

2007 oli hintakupla ja hinnat huipussa. Velka ei kasvanut nopeammin kuin tulot. Kulutus hidastui ja tulot pienenivät. Varallisuushinnat laskivat ja seurauksena oli itseään vahvistavat sykli. Pankit joutuivat vaikeuksiin, koska velkoja ei voitu maksaa niille. Pankit eivät saaneet asiakkaiden lainoista saatavia korkoja ja joutuivat kirjaamaan lainoja tappioiksi. Syntyi paha negatiivinen kierre, koska pankeilta loppuivat rahat.

Velkojen vähentäminen

Ensiksi alkaa säästäminen. Lisäksi velkoja järjestellään uudestaan mikä tuottaa velkojille. Molemmat toimet aiheuttavat deflaatiota. Keskuspankit laittavat rahaa markkinoille, jotta velkojen vähentämisen aiheuttama negatiivinen kierre pienenisi ja velanmaksupaineet pienenisivät. Tämä pienentää lamaa, mutta toimii hitaasti. Velkojen vähentäminen kestää vähintään menetetyn vuosikymmenen, mutta keskimäärin noin 15 vuotta. Katastrofia pystytään pienentämään mikäli asiat hoidetaan hyvin. Suurin oppi kriisistä on olla kasvattamatta velkoja tuloja nopeammin pidemmällä ajanjaksolla. Tämä sotii ihmisluontoa vastaan ja siksi se tapahtuu yhä uudelleen. Velkojen vähentämisen kokenut sukupolvi säästää, kunnes alkaa pikkuhiljaa kuluttamaan enemmän. Ennen pitkää kulutus ylittää tulot ja mennään kohti uutta velkasyklin huippua. Pitkiä velkasyklejä ei tule montaa ihmisen elinaikana vaan ne kestävät useita vuosikymmeniä. Edellinen velkasykli oli 1930-2008.

Finanssikriisistä

Finanssikriisin mahdollisuutta ei ymmärtänyt juuri kukaan, koska sen syyt olivat ristiriidassa yleisen näkemyksen kanssa. Vastaavaa kriisiä ei ollut tapahtunut suuren yleisön elinaikana, joten kukaan ei käynyt laadukasta keskustelua asiasta. Ne jotka ymmärsivät syy-seuraus-suhteet tiesivät kriisin tulevan suurella todennäköisyydellä. Kriisistä voit oppia sen, että voit olla väärässä, mutta sinun pitää ymmärtää kuinka talouskone toimii ja katsoa todennäköisyyksiä historian kautta. Ihmiset eivät ymmärrä vieläkään kuinka kone toimii. Monilla on mielipiteensä, mutta he eivät opiskele koneen toimintaa. Meidän pitäisi keskustella syy-seuraus-suhteista mallintamala koneen toimintaa aiemmin ja miettiä mitä tehdä historian pohjalta.

Hedge-rahastosta

Rahastoni on keino joka mahdollistaa vapauden sijoittaa minne ja mihin tahansa ympäri maailmaa parhaalla tietämälläni tavalla. Rakastan kaupankäyntiä. Perustin rahaston, koska en osannut käyttäytyä alaisena. Olen aina pitänyt itsenäisyydestä. Asiakkaani pitivät minusta, joten sain heidät mukaani erotessani. Aloitin tekemällä kauppaa hyödykkeillä ympäri maailmaa. En saa palkintoa itse rahanteosta vaan henkilökohtaisesta kehityksestä ja kokemuksista sekä kykyjeni ylärajoilla toimimisesta. Markkinat ovat myös välineeni. Olen keksinyt monta uutta sijoitusideaa, koska ne olivat järkeviä. Uusien tapojen kehittäminen markkinoilla pelaamiseen tuottaa iloa. Siirryn mielikuvituksesta toteuttamisen ja päinvastoin tai suuresta kuvasta yksityiskohtiin tai päinvastoin. Mietin kuinka mielikuvitus yhdistyy datan kanssa. Rakastan monitulkintaisuutta.

Pidän työstäni, koska voin lyödä vetoa todellisuuden toteutumisesta ympäri maailmaa. Kaikki asiat ovat kytköksissä toisiinsa. Ihminen on uusi laji maapallolla. Maailmankaikkeuden lait ovat samat kaikille olennoille. Globaalissa maailmassa pitää korostaa hyvää olemusta. Monet ihmiset haluavat samaa ympäri maailmaa. Olla hyvin koulutetuja, kehittyä ja saavuttaa jotain sekä mahdollisesti muuttaa maailmaa.

Philip Fisherin virheet ja yhteentevo sijoitusfilosofiasta

Virheet

Virheet ovat välttämättömiä eikä kukaan välty niiltä. Se kuinka niihin reagoi ratkaisee enemmän. Fisher teki niitä. Ne painottuivat hänen sijoitusuransa alku- ja loppupäähän. Sijoitusuran alkupään virheet ovat välttämättömiä. Suurin osa sijoittajista ei opi mitään, mutta parhaat oppivat sitäkin enemmän. He ovat oppineet enemmän virheistä kuin menestyksestä eikä menestyvistä sijoittajista löydy poikkeuksia. Fisherin sijoitusuran loppupään virheet johtuivat hänen poikansa mukaan eniten hänen heikosta terveydentilastaan. 

Myös Fisher oli suuren 1929 alkaneen pörssiromahduksen uhri. Hän piti osakekursseja kalliina, mutta laittoi silti rahansa kolmeen halvalta tuntuneeseen osakkeeseen, joiden P/E-luvut olivat matalat. Hän hävisi lähes kaikki sijoituksensa vuoteen 1932 mennessä. Hän laittoi rahansa veturivalmistajaan, tienvarsimainos- ja taksiyritykseen. Tästä hän oppi ettei halvalta näyttävä hinta takaa onnistunutta sijoitusta. Se voi olla merkki heikkoudesta. Lisäksi Fisher kokeili menestystä markkinoiden ajoittamisessa kolmeen kertaan. Joka kerralla hän teki voittoja, mutta totesi niiden olleen liian pieniä ajankäyttöönsä nähden, joten hän lopetti toiminnan kannattamattomana. Tämän lisäksi hän tappeli alkuaikoina sopivan ostohinnan laittamisessa. Siksi hän jäi usein ilman osakkeita, jotka olisivat tuoneet suuret voitot. 

Ajatteluvirheiden paljastaminen ei ole helppoa, mutta pidän Fisherin uskoa ylimmän johdon tärkeyteen hyvissä sijoituskohteissa liiallisena. Buffettia lainatakseni ”kun huonomaineinen yritys ja hyvämaineinen johto kohtaavat, jää yrityksen maine jäljelle.” Fisher ei mielestäni koskaan ymmärtänyt, että ihmisten epärationaalisuus voi johtaa pysyvään kilpailuetuun. Tämä on yksi syy miksi hän ei osannut sijoittaa päivittäistavaratuotteita myyviin yrityksiin. Toisaalta hän osasi keskittyä niihin yrityksiin, joiden toimintaa hän parhaiten ymmärsi.

Jatkuva huolehtiminen kaikesta pahasta oli Fisherin luonteenpiirre. Se sai hänet tuntemaan olonsa turvallisemmaksi. Pienetkin yksityiskohdat saattoivat saada hänet huolehtimaan sijoituskohteeseen liittyvistä riskeistä. Tämä sai hänet luopumaan monista sijoituskohteista, koska hän ei uskaltanut ottaa niihin liittyviä pieniäkin riskejä harteilleen. Hänen tuottonsa olivat pienemmät tästä luonteenpiirteestä johtuen. Hän ei uskaltanut ottaa yhtä harkittuja riskejä kuin monet muut huippusijoittajat.

Yhteenveto

Fisher oli laatuajattelun isä. Hänen sijoitusprosessinsa oli pitkä ja vaativa. Se ei sovi kaikille. Sen toteuttamista helpottaa, kun on ulospäinsuuntautunut ja sanavalmis. Sisäänpäinkääntyneille se on raskas ja ehkä liiankin vaativa. En suosittele sitä heille. Fisher onnistui siinä syystä tai toisesta hyvin, joten se ei ole mahdoton niille, jotka eivät muista ihmisistä välitä. Fisher uskoi onnen tasoittuvan pitkässä juoksussa, joten hänestä jatkuva sijoitusmenestys on kiinni taidosta ja järkevistä peritaatteista. Fisherin kirjasta Developing An Investment Philosophy löytyy kahdeksan hänen käyttämäänsä periaatetta, jotka kiteyttyvät hänen sijoitusajatuksensa:

1. Osta niiden yritysten osakkeita, joilla on kurinalaiset suunnitelmat pitkäaikaiseen voittojenkasvatukseen ja luontaisia ominaisuuksia päästää muut nauttimaan voitoistaan.


2. Keskity edellämainittuihin yrityksiin, kun niillä ei ole markkinoiden suosiota.


3. Pidä osakkeita, kunnes yrityksessä tapahtuu olennaisia muutoksia tai se on kasvanut tilanteeseen, jossa siltä ei voi odottaa suurempaa kasvua kuin yleiseltä taloustilanteelta.


4. Arvonnousuun keskittyvien sijoittajien kannattaa vähätellä osinkojen merkitystä, koska parhaat mahdollisuudet tuottoihin löytyvät voitollisista yrityksistä, jotka maksavat osinkoa vähän tai eivät ollenkaan.


5. Virheiden teko on välttämätön hinta mikä pitää maksaa suurista sijoitusvoitoista. 


6. Loistoyrityksiä on rajallinen määrä. Niiden osakkeita ei yleensä saa houkuttelevilla hinnoilla, joten panostukset pitää olla suuret, kun mahdollisuudet tulevat. Sijoitukset pitää keskittää vain parhaimpiin kohteisiin. Yli 20:n osakkeen omistaminen kertoo kyvyttömyydestä


7. Sijoitusten hallinnan perusaines on olla suoraan hyväksymättä sijoittajien näkemystä tai olla sitä vastaan ilman ymmärrystä todellisuudesta.


8. Osakesijoittamisessa menestys riippuu kovasta työstä, älykkyydestä ja rehellisyydestä.

Warren Buffett @Detroit 2014

Haastattelun kokonaisuudessa voit katsoa täältä.

Mitä tarkoittaa et voi tehdä lasta kuukaudessa laittamalla yhdeksän naista raskaaksi?

Joitai asioita ei voi tehdä nopeasti, kuten brändin luominen. Sinun pitää käyttää riittävästi aikaa ja tehdä töitä, jotta voit saada tietyt asiat aikaisiksi. Sinun pitää ymmärtää kauan tehtäviin menee ja olla valmis tekemään asiaa riittävän pitkään. Jos et tätä ole niin älä edes aloita.

Miksi uskot ihmisten tekevän niin paljon kauppaa?

Jos omistaisit yrityksen, et tuhlaisia aikaa keskuspankkeihin, jne. Käyttäisit aikaa kilpailijoidesi seuraamiseen, yhteistyökumppaniisi, jne. Suurimman ihmisjoukon ongelma on se etteivät he näe osaketta omistettuna osana liiketoimintaa. Osaketta ajatellaan hinnan kautta. Kaupankäynnin mahdollisuus tuottaa osakkeiden myynti- ja ostoinnon. Se saa ihmiset tekemään typeryyksiä. Hintaheilahtelun pitäisi olla sijoittajan ystävä, mutta se tuottaa suurelle osalle negatiivisia vaikutuksia. Mahdollisuus kaupankäyntiin saa ihmiset luulemaan, että sitä on tehtävä jatkuvasti. Lisäksi ihmisillä on taipumus uhkapeleihin. Tämä näkyy parhaiten Las Vegasissa.

Mikä osa menestyksestänne kuuluu väärinhinnoittelulle ja mikä työnne tuloksiin?

Ilman jälkimmäistä emme huomaisi ensimmäistä. Osaketta pitää tutkia tuottavana varana eikä katsella hintoja.

Mistä tiedät loistomahdollisuuden tulleen?

Et voi tietää mitä markkinat juuri nyt tekevät. Keskity tulevaisuuteen ja arvioi miltä yritysten liiketoiminta todennäköisesti 5-10:n vuoden päästä näyttää.

Mitä ”hajauttaminen on suojautumista osaamattomuudelta” tarkoittaa?

Hajauttamisessa ei ole mitään väärää mikäli ei seuraa yritysten liiketoimintaa. Silloin indeksirahasotot ovat paras vaihtoehto. Voit olla varma, että yrityksemme pärjäävät jatkossakin.

Miltä USA näyttää 5-10:n vuoden kuluttua?

1776 täällä ei ollut mitään. Emme ole viisaampia tai tee enemmän työtä kuin silloiset asukkaat. Tämä maa on kuin uusi. 1930-vuodesta lähtien reaalinen bkt:mme on kasvanut kuusinkertaiseksi. Järjestelmämme vapauttaa ihmispotentiaalia enemmän kuin mikään muu järjestelmä on koskaan vapauttanut. Olemme vasta alussa, koska naiset ovat saaneet osallistua alle sata vuotta. Heidän panoksensa auttaa vielä pitkään. Kaikki eivät tästä hyödy, mutta keskimäärin kansalaiset hyötyvät.