Fisherin 15 kohtaa 6-8

6. Mitä yritys tekee säilyttääkseen tai kasvattaakseen voittomarginaalejaan?

Menneisyyden marginaaleista voi tehdä johtopäätöksiä, mutta ne eivät ole läheskään niin tärkeitä kuin tulevaisuuden. Kustannuksilla on taipumus kohota, joten yrityksen täytyy pyrkiä alentamaan kustannuksia nostamalla kustannustehokkuuttaan jatkuvasti. Laatuyrityksen pitää olla kustannustehokkain yritys alallaan tai lähellä sitä. Sen pitää myös näyttää todisteita, että se tulee pysymään sellaisena. 
 

Tällöin se antaa itselleen liikkumatilaa, koska suurin osa kilpailijoista ei pysty kilpailemaan hinnoilla vaikeina aikoina pitkään. Matalat kustannukset auttavat myös voittamaan markkinoita huonomman kustannustehokkuuden yritysten joutuessa luopumaan kilpailevasta liiketoiminnasta. Lisäksi keskimääräistä korkeampi marginaali auttaa rahoittamaan sisäisesti suurimman osan yrityksen tulevasta kasvusta. Tämä vähentää yrityksen tarvetta käydä omistajien rahapussilla kasvun rahoittamiseksi.

Yrityksen pitää pyrkiä tehostamaan toimintaansa parantamalla tuotteitaan ja palvelujaan entistä kustannustehokkaampaan suuntaan. Sijoittajan pitää ymmärtää kuinka hyvin yritys vähentää kustannuksiaan kehittämällä toimintatapojaan. On todennäköistä, että nerokkaimmin kustannustehokkuuttaan parantavat yritykset ovat menestyksekkäimpi sijoituskohteita pitkällä aikavälillä. Kustannustehokkuudesta yritysjohtajat puhuvat Fisherin mukaan sijoittajille monia muita asioita innokkaammin. 

Kustannustehokkuuden parantaminen ei ole ainoa tapa parantaa marginaaleja. Yritykset voivat nostaa hintoja. Harvat yritykset pystyvät tähän ilman kilpailijoiden lisääntymistä. Hinnat voivat nousta kysynnän lisääntyessä. Yrityksen marginaalit voivat nousta myös, kun kilpailijat nostavat hintojaan enemmän mikä edesauttaa myyntiä asiakkaiden vaihtaessa myyjää. Nämä tavat kasvattaa marginaaleja ovat harvoin pitkäkestoisia. Pitkän aikavälin sijoittajalle jatkuvat hinnannostot liiketoiminta-alan kaikkien toimijoiden marginaalien kasvattamiseksi tarjoavat huonon ennusteen. Poikkeuksena voidaan pitää monopoleja ja muita tarkkaan säädeltyjä liiketoimintoja. Myöskään Fisher ei ymmärtänyt pysyvän kilpailuedun käsitettä joka syntyisi mm. psykologisten tekijöiden kautta.

7. Onko yrityksellä loistavat suhteet henkilöstöönsä?

Yksi sijoittajien laiminlyömistä asioista on jättää tutkimatta kuinka hyvä työilmapiiri yrityksessä on. Loistava ilmapiiri työntekijöiden välillä johtaa parempiin voittomarginaaleihin. Loistavan ja keskitasoisen ilmapiirin ero tuottavuudessa on paljon suurempi kuin lakkojen suora vaikutus. Tehokas työnjohto mikä saa työntekijät tuntemaan itsensä hyvin kohdelluiksi parantaa tuottavuutta. Uusien työntekijöiden koulutus tulee kalliiksi, joten henkilökunnan nopea vaihtuvuus johtaa turhiin kustannuksiin. 

Kun yritysjohto pystyy vakuuttamaan kaikki työntekijät, että se palvelee heidän etujaan niin se saa palkinnoksi pienemmät kulut ja korkeamman tuottavuuden. Johdon pitää kohdella työntekijöitään kunnioituksella ja huomaavaisuudella ja kommunikoida heidän kanssaan hyvin. Ylimmän johdon pitää tietää miten jokaisessa työntekijäportaassa ajatellaan. Johdon pitää käsitellä epäkohdat nopeasti työntekijöiden kanssa. Epäkohtien esilletuojia ei voi rangaista vaan heidät pitää palkita. Työntekijöitä ei pidä vain käskeä vaan antaa heidän päättää kuinka hoitavat työnsä. Lakkojen suuri määrä kertoo vaikeuksista työilmapiirissä. Niiden puuttuminen ei tarkoita suoraan loistavaa ilmapiiriä.

Lisäksi yrityksen pitää maksaa palkkaa ansioiden mukaan. Keskimääräistä paremmin työntekijöilleen palkkaa maksava yritys millä on keskimääräistä parempi voittomarginaali omaa todennäköisesti hyvän työilmapiirin. Johdon pitää olla valmis parantamaan työntekijöiden palkkoja tuottavuuden noustessa alemmillakin tasoilla eikä kerätä kunniaa ja euroja vain itselleen. Kohtuuttoman suuren osan voitoista vievä yritysjohto takaa vain harvoin sijoittajalle parhaimmat mahdolliset tuotot pitkällä aikavälillä.

8. Onko yritysjohdon keskinäinen työilmapiiri loistava?

Myös ylimmän johdon keskinäiset välit vaikuttavat yrityksen menestykseen. Heillä on suurin vastuu ja heidän päätöksillään on suurimmat vaikutukset. Parhaat mahdollisuudet sijoittajille tarjoavilla yrityksillä ylimmän johdon välit ovat loistavat. Kaikki ylimmässä johdossa luottavat toimitusjohtajaan ja hallituksen puheenjohtajaan. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että kaikki työntekijät voivat luottaa siihen, että ylimpään johtoportaaseen pääsee omilla ansioillaan. Sukulaisia eikä kavereita ei suosita urapolulla. Ylimmät johtajat tarkastelevat jatkuvasti palkkoja pätevyyden mukaan eikä korotuksia tarvitse erikseen pyytää. Ylin johto ei salli sooloilua vaan korostaa yhteen hiileen puhaltamista. Se myös käyttäytyy siten. Sijottaja löytää näistä asioista tietoa kysymällä niistä yrityksen työntekijöiltä eri hierarkiatasoilla.

Seuraava kirjoitus tulee ulos tammikuun ensimmäisellä viikolla.

Fisherin 15 kohtaa 4-5

4. Pystyykö yritys myymään tuotteitaan ja palveluitaan keskimääräistä paremmin?

Harvoilla yrityksistä on niin hyvät tuotteet tai palvelut etteivät ne vaadi loistavaa myymistä. Myyminen on yksi liiketoiminnan perustoiminnoista. Toistuvat kaupat vanhojen ja tyytyväisten asiakkaiden kanssa ovat ensimmäinen merkki menestyksestä. Fisheristä sijoittajat eivät osaa arvostaa myyntiorganisaation suhteellista tehokkuutta tarpeeksi. Tämä johtuu hankaluuksista mitata asiaa yhtä helposti kuin monien muiden yritystoimintojen tehokkuutta. 

Markkinointi- ja myyntiorganisaation pitää olla koko ajan tietoinen asiakkaiden vaihtuvista haluista. Täten yritys voi tarjota tuotteita, joita asiakkaat haluavat juuri nyt. Jotkut markkinointiorganisaatiot tuottavat asiakkaille haluja, joista he eivät ole tietoisia. Ne luovat tuotekehittäjien kanssa markkinoita, joita ei ollut aiemmin olemassakaan. Pelkkä asiakkaiden halujen tarkkailu ei riitä vaan organisaation pitää myös viestittää myymiensä tuotteidensa hyödyistä asiakkaiden ymmärtämällä tavalla. 

Tämän kaiken pitää tapahtua mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla. Yritysjohdon pitää jatkuvasti mitata ja hallita prosessia. Myynti voi kärsiä kolmella eri tavalla mikäli johtaminen on puutteellista. 1. myyntimäärät voivat jäädä mahdollisuuksia pienemmiksi. 2. kustannukset kasvavat suuremmiksi kuin mahdollista mikä vähentää voittoja voittoja ja 3. Tiettyjen tuoteryhmien voitollisuus laskee, kun osa tuotteista ei saavuta täyttä potentiaaliaan. 

Myyntiorganisaation suhteellisesta tehokkuudesta on helppo löytää todisteita yrityksen ulkopuolisista lähteistä. Sekä kilpailijat että asiakkaat tietävät vastaukset. Myyntiorganisaation tehokkuus on vähintään yhtä tärkeä kuin tuotannon ja tuotekehityksen. Monet menestyvät yritykset kehittävät myyntiorganisaatiotaan kouluttamalla jatkuvasti henkilöstöään myyntiorganisaatiossa. Myynnin merkitys kasvaa nykyaikana jatkuvasti, koska asiakkailla on enemmän tietoa myytävistä tuotteista kuin aiemmin.

5. Onko yrityksellä riittävä voittomarginaali?

Myynnin lisäys ei hyödytä mikäli se ei kasvata yrityksen voittoja. Sijoittajan ensimmäinen tehtävä on tutkia voittomarginaalia eli kuinka monta senttiä yritys tekee voittoa jokaista euroa nähden. 2-3 prosenttia suurempi voittomarginaali kuin seuraavaksi parhaimmalla kilpailijalla tekee sijoittajalle loistotuoton. Yritysten marginaalit vaihtelevat liiketoiminta-alojen sisällä sekä niiden välillä. Asiaa pitää tutkia pidemmällä aikavälillä kuin vuoden aikana. Marginaaleja pitäisi tarkastella ainakin yhden liiketoimintasyklin läpi. Liiketoiminta-alan marginaalit muuttuvat syklin mukaan lähes aina. 

Yrityksen pitää olla kaikissa tärkeimmissä tuotteissaan joko muita toimijoita kustannustehokkaampi tai vähintään yhtä tehokas kuin muut yritykset. Sen pitää myös näyttää sijoittajalle olevansa sitä tulevaisuudessakin. Tämä näkyy voittomarginaaleissa, kun yritystä verrataan kilpailijoihin.

Lähes kaikki yritykset kasvattavat marginaalejaan toimialan loistaessa. Vähemmän laadukkaat yritykset kasvattavat voittomarginaalejaan suhteessa enemmän syklin aikana kuin laadukkaat. Heikkojen yritysten marginaalit tippuvat paljon enemmän liiketoiminta-alan loiston himmetessä syklin huipun jälkeen. Sijoittaja ei tee suurimpia tuottoja pitkällä aikavälillä sijoittamalla heikompiin yrityksiin. Fisheristä ainoa syy sijoittaa heikomman voittomarginaalin yrityksiin on selkeät todisteet tilanteen muuttumisesta. Sykli ei saa olla muutoksen syy. Yrityksen pitää parantaa joko tehokkuuttaan tai tuoda uusia tuotteita markkinoille.

Vanhempien ja suurempien yritysten ollessa kyseessä suurimmat tuotot tulevat sijoittajalle yrityksen voittomarginaalin kuuluessa suurimpiin liiketoiminta-alallaan.. Tähän on olemassa yksi poikkeus. Joskus nämä yritykset pienentävät marginaalejaan nopeuttaakseen kasvuaan käyttämällä voittojaan tuotekehityksen ja myynnin kasvattamiseen enemmän kuin normaalisti. Sijoittajan pitää ottaa selville mistä on kyse marginaalien tippuessa eikä luottaa vain yrityksen sanaan. Sijoittajan pitää välttää näitä yrityksiä mikäli hän ei voi olla varma marginaalien tippumisen olevan väliaikainen ja tarkoituksellinen tapahtuma.

John Bogle @Motley Fool

Haastattelun löydät täältä.

Muistiinpanot:

Miltä elämäsi näytti 1974?

Kutistuimme Vanguardin kanssa ja erosimme Wellington-yhtiöstä. Kärsimme suuria pääomanmenetyksiä. Meiltä lähti enemmän rahaa kuin tuli 83 kuukauden ajan. Kaikki pilkkasivat meitä, kuten Fidelity. Minun piti tietää olevani oikeassa pitkällä aikavälillä. Lisäksi sinun pitää ymmärtää, että rahoitusmarkkinoiden nettotulos on yhtä kuin bruttotulot-kulut. 25%:ia markkinoista on indeksoitu. Loput 75%:ia omistaa yksittäiset tekijät yksi kerrallaan. 75%:ia pelaa toisia vastaan indeksirahastoja suuremmilla kuluilla. Kokonaisuutena to 75%:ia häviää indeksille. Uusien ideoiden sykli on seuraava: Se ei tule koskaan toiminaan → se tulee toimimaan vähän aikaa → se on tuuria → hän on oikeassa.Viimeisen viiden vuoden aikana aktiivisista rahastoista on lähtenyt 400 miljardia. Ja 600 miljardia on siirretty indeksirahastoihin. Osa liikkeestä on mennyt väärään suuntaan eli ETF:ien treidaamiseen. Tämä on hullua.

Onko treidaamisessa hyviä puolia?

Se tarjoaa likviditeettiä markkinoille. Ne tarvitsevat sitä, mutta kuinka paljon?

Onko treidaaminen osa ihmisluontoa vai ovatko etujen ristiriidat syynä?

Ensiksi, markkinoilla on paljon egoja. Luulemme kaikki olevamme muita parempia. Meillä on myös massiiviset määrät myyntimiehiä, jotka voivat aina piestä indeksit. Jotkut rahastot voittavat aina jollakin aikavälillä indeksit. Siksi myyntimiehillä on aina jotain myytävää.

Pakosti jotkut ovat keskimääräistä parempia?

En ole varma. Uskon, että keskiarvolle on vaikea pärjätä, mutta voit tehdä työsi hyvin. Tällaisia yhtiöitä ovat mm. Dodge & Cox ja Longleaf sekä jotkin pienemmät toimijat. Ne kaikki hallinnoivat rahoja eivätkä markkinoi rahastoja. Pitkällä aikavälillä sijoittajat pärjäävät treidaajia paremmin. Heitä ei ole monia. Pitkään hyvin pärjäävät toimijat saavat liikaa rahaa ja suurten numeroiden laki tulee heitä vastaan.

Pitäisikö indeksirahastoihin käyttää muita painotuksia kuin yritysten markkina-arvot?

Markkina-arvoihin perustuva indeksirahasto voittaa aktiiviset rahastot helposti. Miten voisimme olla vaikeuksissa mikäli löytäisimme täydellisen indeksin? Pärjäävätkö muuten painotetut indeksit paremmin? Ehkä välillä, mutta en usko pitkällä aikavälillä. Se jääköön nähtäväksi. Jos näin käy niin jossain vaiheessa etu häviää. Niin markkinat toimivat. Pitäisikö minun luopua suhteellisen tulon (naapurieni voittamisen) varmuudesta ja siirtyä epävarmuuteen, jonka muut painotukset tuottavat. Tasapainotukset oovat historiassa tuottaneet paremmin, mutta se ei takaa tulevaisuutta. Historian tutkiminen voi tuottaa erilaisia tuloksia, mutta tulevaisuuden todellisesta maailmasta ne eivät kerro.

Kuinka monta indeksirahastoa salkkuun?

1. Vanguard balance index fund, jossa 40%:ia bondeja ja 60%:ia osakeindeksiin. Molemmat USA:n. Jos olet nuori niin voit laittaa 80-85%:ia osakkeisiin. Jos vanha, 25%:ia osakkeisiin ja 75%:ia bondeihin. Tämä on nyrkkisääntö. Jos tarvitset kassavirtaa, kuten eläkkeellä niin voit sijoittaa osinkoja painottaviin indeksirahastoihin. Osingot kasvavat pitkällä aikavälillä. Historiassa on kaksi aikaväliä, jolloin osingot ovat vähentyneet merkittävästi. 1929-1932 ja 2007-2009.

Oletko 84 %:ia bondeissa, kun ikäsi on 84?

En, kyse on nyrkkisäännöstä. Kun ensimmäisen kerran puhuin säännöstä 1999 osakemarkkinat laskin osakepainon 75%:sta 30%:iin. Osakemarkkinat myivät 35x tulot. Lainamarkkinoiden korot olivat 7%:ia. Mietin silloin miksi minulla pitäisi olla senttiäkään osakkeissa? Nyt osakkeet ovat kohtuuhinnoissa tai hieman kalliita ja myyvät 15-18x tulot lähteestä riippuen.

Näen osakemarkkinoilla 2%:n osingot ja 5%:n vuotuisen tuloskasvun, joista tulee 7%:n kokonaistuotot seuraavien kymmenen vuoden aikana. En näe spekulatiivisia tuottoja tulevan. Inflaatio on ehkä 2%:ia, joten reaalituotto on 5%:ia. Normirahastot ottavat 2%:ia → 3%:n reaalituotto. Sijoitusneuvoja ottaa 1%:n, silloin jää 2%.ia. Jos hyppäät rahastosta toiseen saat 2%:n kulut eli sinulle ei jää mitään. Rahastoyhtiöt tuottavat omistajilleen, mutta asiakkaille eivät juuri mitään. Mitä pidempi aikaväli on kyseessä sitä enemmän ne vievät. Nykynuoret elävät 90-vuotiaiksi, joten heiltä yhtiöt vievät tuottoja noin 70 vuotta. Siitä tulee hirveä rahasumma joka ei hyödytä asiakasta.

Mitä neuvoja antaisit suoraan osakkeisiin sijoittaville?

Sijoita vakavat rahasi osakeindeksiin. Voit laittaa hieman myös lainapapereihin ikäsi mukaan. Älä katso indeksiä vuosikymmeniin. Kun seuraavan kerran tarkastelet tilannetta, sinulla on enemmän rahaa kuin luulet. Voit laittaa uhkapeleihin 5%:ia rahoistasi mikäli haluat harrastaa niitä.

Miten näet Vanguardin 100:n vuoden kuluttua?

En usko Vanguardin tuhoon ellemme näe suurta pörssiromahdusta. Minun rahani ovat Vanguardissa. Oman osansa ottaminen indeksistä on toiminut menneisyydessä ja tulee toimimaan tulevaisuudessakin.

Fisherin 15 kohtaa 1-3

Fisherillä oli viisitoista kohtaa, joita hän tutki jokaisesta yrityksestä. Hänestä lähes kaikkien kohtien piti päteä, jotta hän saattoi lähteä puhumaan johdon kanssa. Nämä kohdat käsittelivät lähinnä johtajien laatua ja liiketoiminnan ominaispiirteitä. Tärkeitä laatutekijöitä johdon kohdalla olivat mm. rehellisyys, pitkäjänteisyys, avoimuus muutoksille ja konservatiivisuus kirjanpidossa. Yrityksen tärkeitä ominaispiirteitä olivat mm. kasvuhakuisuus, korkeat voittomarginaalit, korkea pääoman tuotto ja panostus tuotekehitykseen. Viidentoista kohdan lista:

1. Onko yrityksen tuotteilla tai palveluilla merkittävä kasvumahdollisuus joka kestää useampia vuosia?
   

Laskeva tai tasaisena pysyvä myynti ei tarjoa sijoittajalle pitkällä aikavälillä mahdollisuuksia suuriin tuottoihin. Yritys voi kasvattaa voittojaan lyhyellä aikavälillä, mutta pidemmällä se ei sitä mahdollista. Suuriin tuottoihin tähtäävä sijoittaja etsii vain pidemmän aikavälin kasvua mikä lisää yrityksen tuottoja. Sijoittaja ei myöskään voi keskittyä yrityksiin, joiden liiketoiminnan voi odottaa kasvavan jonkin aikaa, mutta pysähtyvän sen jälkeen. Nopeimminkaan kasvavat yritykset eivät lisää myyntiään joka vuosi. Uusien tuotteiden ja palveluiden myynti kasvaa sykähdyksittäin. Älä odota jatkuvaa tasaista kehitystä. Myös liiketoimintasykleillä on merkitystä. Ne tuovat ovat vaihtelunsa myyntiin. Kasvuvauhtia ei pidä arvioida vuosittain vaan katsoa sitä useamman vuoden jaksoissa. Monet yritykset pystyvät osoittamaan kasvunsa jatkuvan pidemmälle kuin lähivuosiin. 
 

Fisher jakoi kasvavat yritykset kahteen ryhmään eli niihin, jotka sattuivat olemaan päteviä toimien kasvualalla ja niihin, jotka kasvoivat niiden ollessa päteviä. Ensimmäisestä ryhmästä esimerkkinä hän kuvasi Alcoaa joka keskittyi alumiiniin ja Du Pontia joka alunperin toimi ruudinvalmistajana, kunnes siirtyi mm. polymeerien, kuten nylonin ja teflonin valmistukseen. Molemmat ryhmät voivat tehdä sijoittajalle paljon rahaa mikäli niiden johtajat ovat päteviä. 

Yksi tärkeimmistä sijoitusmenestyksen tekijöistä on sijoittajan kyky ymmärtää miltä yrityksen myynnin kasvu näyttää tulevaisuudessa. Väärät arviot voivat olla tuhoisia. Lisäksi sijoittajan pitää koko ajan ymmärtää kuinka hyvin yritysjohto osaa nähdä teknologiamuutokset ja pitää huolen kasvun mahdollistavasta tuotekehityksestä. Huolellinen sijoittaja tutkii jatkuvasti kuinka johto pitää huolta myynnin kasvusta keskittämällä parhaat työntekijät ja resurssit myynnin kasvattamiseen pitkällä aikavälillä. Tämän kohdan täyttyminen oli Fisheristä yksi tärkeimmistä edellytyksistä sijoituskohteen löytämisessä.

2. Onko johto valmis kehittämään uusia tuotteita ja prosesseja, kun nykyisten mahdollisuudet kasvuun ovat jo käytetty?

Nykyiset tuotteet riittävät harvalla yrityksellä vuosikymmeniä kestävään kasvuun joka tuo sijoittajalle parhaimmat tuotot. Yrityksen pitää panostaa tieteelliseen tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Näillä keinoilla se saa parhaiten kasvatettua myyntiä pitkällä aikavälillä. Uudet tuotteet ja vanhojen kehittäminen parantavat mahdollisuuksia. Parhaiten sijoittaja yleensä saa tuottoja panostamalla yrityksiin, joiden uudet tuotteet liittyvät nykyisiin. 

Tämä ei tarkoita suoraan, että yrityksen pitäisi keskittyä vain tiettyihin tuotteisiin. Sillä voi olla useampi tuoteryhmä, joihin se kehittää uusia tuotteita. Yritys joka luo tulevaisuuden kasvulleen perustan ja keskittyy tutkimuksessaan perustaansa tuottaa parhaimmat mahdollisuudet tulevaisuuden kasvulle. Uusien tuotteiden kehittäminen täysin uusiin liiketoimintoihin, jotka eivät vastaa yrityksen nykyliiketoimintaa epäonnistuvat todennäköisemmin.

3. Kuinka tehokasta on yrityksen tuotekehitystoiminta kokoon nähden?

Monet yritykset ilmoittavat tuotekehityskulunsa, joten sen tehokkuuden mittaaminen yrityksen kokoon ja muihin alan yrityksiin nähden ei kuulosta monimutkaiselta toiminnalta. Yksi suuri ongelma tästä tulee, koska kaikki yritykset eivät mittaa samoja kulueriä yrityksen tulokseen. Sijoittaja voi käyttää lukuja vain karkeiden arvioiden tekemiseen siitä tekeekö yritys epänormaalin paljon tuotekehitystä vain selkeästi muita vähemmän. Hyvin johdetuissa yrityksissäkin erot tehokkuuden välillä voivat olla kahden suhde yhteen. Hyvin ja huonosti johdettujen erot ovat sitäkin suuremmat.

Uusien tuotteiden ja menetelmien luomisessa tarvitaan useamman alan korkeaa osaamista. Uudet tuotteet ovat harvoin yhden neron kehittelemiä. Pelkkä osaaminen ei riitä vaan tarvitaan myös laadukasta johtamista, joka saa eri taustat omaavat ihmiset toimaan tehokkaasti kohti yhteistä päämäärää. Tuotekehittäjien, tuotannon ja myynnin yhteensovittaminen ei ole helppoa. Mikäli se ei onnistu niin uusia tuotteita ei valmisteta niin halvalla kuin mahdollista eivätkä uudet tuotteet saavuta parasta mahdollista myyntiä. Tällöin vaarana on tehokkaampien kilpailijoiden valtaamat markkinat. 

Myös ylimmän johdon pitää ymmärtää tuotekehitysprosessien tärkeys. Kehitysprojekteja ei pidä laajentaa hyvinä vuosina ja vähentää yhtäkkiä huonoina. Jotkut ylimmässä johdossa voivat siirtää yhtäkkiä omiin tarkoituksiinsa muissa tärkeissä projekteissa olevia osaajia keskeyttäen projektit hetkellisesti tärkeän projektin vuoksi. Tämä on harvoin järkevää. Menestyksekkään kaupallisen tutkimuksen ydin on, että yritys keskittyy vain projekteihin, joista on odotettavissa suurimmat voitot verrattuna kuluihin. Fisheristä monet yritysjohdossa eivät ymmärtäneet tätä. Yritysjohdon pitää välttää houkutuksia laittaa suuria panostuksia projekteihin, joiden markkinat ovat liian pienet merkittävien voittojen tekemiseen. 

Mikäli sijoittaja ei löydä yrityksen ilmoittamia lukuja tuotekehityspanostuksista, voi hän yrittää löytää vastauksia itse puhumalla alan tutkijoille yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa, kilpailijoille ja tilastokeskuksille. Yksinkertaisempi tapa voi olla tutkia yrityksen tekemiä voittoja ja myynninkasvua verraten niitä tuotekehityspanoksiin pidemmällä aikavälillä. Fisher esittää yhdeksi mahdolliseksi ajanjaksoksi kymmentä vuotta.

Jim Rogers @Singapore 2013

Luennon löydät täältä.

Kiinasta:

1800-luku oli Ison-Britannian, 1900-luku Yhdysvaltojen ja 2000-luku tulee olemaan Kiinan. Kiina yhteiskuntana koki 300-400:n vuoden laskukauden, kunnes 1978 Deng Xiao Ping alkoi avaamaan Kiinaa kohti markkinataloutta. Loppu on historiaa. Kiina on ainoa maa joka on ollut vauras useampana ajanjaksona. Sillä on ollut 3-4 ajanjaksoa, kun se on ollut vauras ja yhtä monta katastrofia. Syytä en tiedä. Mikään yksittäinen maa ei selviä ilman takaiskuja. 1800-luvun Yhdysvallissa oli 15 lamaa ja sisällissota eikä lakeja juuri ollut. Virkamiehet olivat lahjottavissa halvalla hinnalla. Nykyäänkin he ovat, mutta tulevat kalliimmaksi. Nyt kiinalaiset työskentelevät aamusta iltaan, säästäen ja sijoittaen 35%:ia tuloistaan, kun Yhdysvalloissa sama luku on 2%:ia. Tämä lisää menestystä.

Menestyksestä:

Kun muutin pienestä kaupungista Alabamasta Yalen yliopistoon en tiennyt mitään enkä ollut yhtä viisas kuin muut, joten jouduin tekemään paljon työtä. Jos haluat menestyä niin opiskele historiaa ja filosofiaa, jos haluat olla rikas, tee samoin. Jos opiskelet taloutta yliopistossa, opit vääriä asioita ja joudut opiskelemaan kaiken uudestaan valmistumisesi jälkeen. Historia osoittaa, että maailma muuttuu koko ajan. Maailma on muuttunut 15:sta vuodessa, katsot mitä ajanjaksoa historiassa tahansa. Wall Streetilla pärjää, kun ymmärtää maailmaa. Älä kuitenkaan usko mitä luet vaan varmista tosiasiat monesta eri lähteestä. Tee myös itse aina johtopäätöksesi.

Pelkästään tämän tosiasian ymmärtäminen tuottaa sinulle edun muihin verrattuna. Opiskele filosofiaa niin opit ajattelemaan itse. Suurin osa ei ajattele, joten he eivät huomaan muutoksen tulevan. Vielä tärkeämpää on opiskella intohimonsa kohdetta. Muut vähättelevät valintojasi, mutta tämä tuottaa sinulle menestystä joku päivä. Vanhempasi tulevat sitten sanomaan, että he tiesivät sinun menestyvän, vaikka eivät siihen uskoneetkaan, kun tulivat tekemään valintasi. Muut vähättelijät tulevat pyytämään sinulta töitä menestyksesi jälkeen.

Muuta välillä pois kotoa. Mieluummin kauemmas, jotta ymmärrät paremmin itseäsi ja kotimaatasi. Vain menemällä vähäksi aikaa pois se on mahdollista. Ole poissa muutama vuosi ja palaa takaisin, jos olet vielä siitä kiinnostunut.

Aasiasta

Olen optimistinen Kiinan lisäksi myös monien muiden maiden suhteen. Myanmar eli entinen Burma oli aiemmin Aasian rikkain maa, kunnes se vetäytyi kuoreensa ja heitti ulkomaalaiset ulos. 50 vuodessa siitä tuli köyhä. Nyt maa on taas avautumassa. Siellä on koulutettu väestö ja rikkaat luonnonvarat. Se on nyt kuin Kiina 1980-luvulla. Uskon myös Koreoiden yhdistyvän lähiaikoina. Seurauksena yksi mielenkiintoimmista valtioista. Japani ei tule pärjäämään sille. Aasiassa on 120 miestä sataa naista kohtaan, joten naisilla tulee olemaan valtaa tulevaisuudessa. Naisilla on siksi paljon mahdollisuuksia tulevaisuudessa Aasiassa.

Tulevista sykleistä.

80, 90, 00-luvuilla talousmiehet pyörittivät maailmaa. Heidän veronsa kasvavat ja sääntely lisääntyy poliitikkojen toimesta. Seuraavaksi taloutta vetävä raaka-aineiden, kuten maataloustuotteiden tuottajat. He pyörittävät maailmaa seuraavat 20-30 vuotta. Viljelijät ovat ympäri maailmaa ikääntyneitä ja heistä on pulaa. Maanviljely on epäsuosittua liiketoimintaa. Koska maanviljelijöistä tulee pulaa, voivat he tehdä omaisuuksia. Väestönkasvu lisää kysyntää, kun tarjonta ei kasva. Siksi hinnat nousevat.

Kys: Miten otat huomioon poliittisen ja taloudellisen ilmapiirin sekä ympäristön tilan sijoittaessasi?

Nämä kaikki on otettava huomioon tai konkurssi seuraa. Voit tehdä paljon rahaa, jos ymmärrät ne kaikki. Puhdas vesi on tärkein. Ilman sitä kansakunnat ja kaupungit tuhoutuvat. Ne voivat kestää sodat ja vallankumoukset, mutta ilman puhdasta vettä kaikki häviää. Kiinassa ja Intiassa on suuria ongelmia puhtaan veden kanssa. Ympäristön puhdistaminen Kiinassa on yksi parhaista sijoitusmahdollisuuksista tulevaisuudessa.

Mitä Kiinan internet-teollisuudelle tapahtuu 20 seuraavan vuoden aikana? Tuleeko Kiinasta demokratia seuraavan 30 vuoden aikana?

Internet-buumi on vasta alussa ympäri maailmaa. Hallitukset yrittävät säädellä sitä siinä onnistumatta. Ainut tapa on katkaista sähköt, mutta se haittaa kaikkien elämää. Kiina muuttuu avoimemmaksi. Aasiassa menestytään ensin ja vapautetaan markkinoita sen jälkeen. Tämä on tapahtunut mm. Japanissa, Koreassa ja Singaporessa. Platonin yhteiskuntajärjestelmien muutokset: Diktatuuri → Oligarkia → Demokratia → Kaaos → Diktatuuri. Näin näyttäisi käyvän myös Aasiassa.

Mikä liiketoiminta yhdistyvässä Koreassa kannattaa?

Mikä tahansa mistä olet kiinnostunut. Koreassa on myös pohjoisin jäävapaa satama joka tulee ottamaan mm. Singaporen satamalta markkinaosuuksia, koska siitä on lyhyin ma.tka siperian rautatien kautta Eurooppaan.

Mitä mieltä olet väitteestä, että monet taloudet Aasiassa ovat kuplia?

Kaikkialla on matalat korot. Tämä on ensimmäinen kerta, kun kaikki suuret keskuspankit ”printtaavat” rahaa heikentääkseen valuuttojaan. USA:ssa osakkeet ovat kaikkien aikojen huipuissa, vaikka talous ei sitä tuekaan. Kuplia on ympäri maailmaa: USA:n yliopistokoulutus, Euroopan jalkapalloseurat, Hong Kongin ja Kiinan kiinteistökuplat, jne. Aasia on paremmassa taloudellisessa asemassa: Kiina, Korea, Japani ja Singapore ovat velkojia, kun taas Yhdysvallat on velkaantunein kansakunta maailmanhistoriassa. Kaikki kärsivät, kun kuplat puhkeavat. Aasia vähemmän, koska mailla on siellä vähemmän velkaa. Osta kiinan valuuttaa Renmimbiä, jos voit.