Thursday, September 22, 2016

Bogle @ Vanguard webcast 2016


Bogle toimi Vanguardin toimitusjohtajana 1974-1996. Vanguard oli ensimmäinen indeksirahasto. Se keskittyy pitämään kulut mahdollisimman matalina.

Miten yritys on menestynyt tuottamalla pienikuluisia indeksirahastoja?

Se on helppoa. Vain meillä on oikea rakenne. Työskentelemme vain kuluilla. Osuuksienhaltijat omistavat rahastot. Emme peri lisäpalkkioita. Toimimme vain kuluilla ja muut rahat menevät sijoittajille. Meillä ei ole voittomarginaalia. Ensimmäinen indeksirahastomme aloitti 1975. Niihin aikoihin tavallisilla rahastoilla oli keskimäärin 2%:n tuottoero verrattuna S&P500 indeksiin. Vanguardin menestys otti tuulta alleen vasta 20 vuotta perustamisesta.

Voiko rahastojen suosio vahingoittaa tuottoja?

Indeksointi toimiii kaikissa ympäristöissä, koska kaikki sijoittajat muodostavat indeksin. Jokainen omistaa osansa indeksistä. Ei-indeksoivat sijoittajat pelaavat häviäjien peliä keskimäärin, koska välittäjät ottavat indeksirahastoja suuremmat palkkiot.

Miksi teillä on kuitenkin aktiivisesti hoidettuja rahastoja?

Meillä oli niitä, kun aloitimme. Emme olisi voinut ylläpitää indeksirahastoa, koska meillä ei olisi ollut tarpeeksi pääomia ilman aktiivisia rahastoja. Aktiivisesti hoidetut rahastomme pyrkivät korreloimaan indeksien kanssa. Esim Wellington-rahasto joka on 65%:ia S&P500 ja 35%:ia Barclaysin yrityslainarahastoa. Se seuraa indeksejä 97%:n tarkkuudella. Lähes kaikki rahastomme korreloivat indeksejä vähintään 95%:sti.

Miksi Hedge-rahastot ovat niin suosittuja?

Koska ihmiset ovat tyhmiä. Rahastot eivät keskimäärin pärjää S&P:lle. Aiemmin rahastot pärjäsivät ja ihmiset tuijottavat peruutuspeiliin. Yksi syy oli niiden pienempi määrä. Rahastonhoitajat olivat keskimäärin parempia. Suurempi määrä pienentää niiden keskimääräistä laatua. Parhaimmilla ja huonoimmilla rahastoilla on suuret erot. Viime vuonna paras tuotti +192%:ia ja huonoin noin -80%:ia.

Mitä henkilökohtaisia sääntöjä sinulla on?

Olen enimmäkseen indeksoituna. Kaikki rahani ovat Vanguardissa. Osa lainarahastoista on kunnallislainoissa mm. verojen vuoksi. Niihin on vaikea sijoittaa indeksoituna.

Mitkä ovat suurimmat urallasi näkemäsi muutokset?

Osakkeiden vaihtuvuus on kasvanut. Ennen vaihtuvuus oli 25%:ia vuodessa ja nyt se on 250%:ia. Kaupankäynti vie voittoja sijoittajilta Wall Streetille. Myös rahastoja vaihdetaan useammin. Niiden keskimääräinen pitoaika oli 12.5 vuotta ja nyt se on 4 vuotta. Kulut olivat aloittaessani noin 30%:ia pienemmät kuin nyt. Ennen rahastot olivat pieniä ja nyt ne ovat suurten finanssitalojen omistuksessa.

Miten näet erot eri sukupolvien toiminnassa?

Vanhoina tehdään vähemmän kauppaa ja tyydytään siihen miten asiat jo ovat. Nuoremmat uskovat indeksirahastoihin. Ryhmä välissä eli kolmi- ja nelikymppiset tekevät liikaa kauppaa, koska he näkevät liian usein tilanteensa.

Ovatko korkorahastot järkeviä tässä ympäristössä?

Jos olet 50/50 osakkeissa ja koroissa niin osakkeiden 50%:n lasku tuottaa sinulle 25%:ia miinusta korkojen pysyessä samoina. Jos kestää tuollaisen laskun ei tarvitse lainapapereita. Myös iällä on merkitystä. Vanhempana pitäisi olla suurempi osa lainoissa. Mikäli sinulla on iso eläke verrattuna elinkustannuksiisi, voit pitää suuremman osan rahoistasi osakkeissa.

Minkä neuvon antaisit parikymppisille?

Aloita heti. Kun tienaat enemmän niin kasvata sijoitettavaa summaa. Ehkä 15%:ia tuloista olisi hyvä. Pistä rahat indeksirahastoihin äläkä seuraa tilannetta matkan varrella. Tee se vasta eläkkeellä niin korkoa korolle ilmiö vaikuttaa puolestasi

Mitkä ovat olleet parhaimmat oppisi tai pahimmat virheesi?

Idea tasapainosta korkojen ja osakkeiden välillä. En usko hyödykkeisiin, kultaan, kiinteistöihin tai velkavipuun. Oikotiet eivät toimi. Tarvitset päättäväisyyttä ja luottamusta siihen, että olet oikeassa kun asiat eivät mene hyvin. Suurin virheeni oli Go Go rahastot 1960-luvulla, jotka olivat seurausta Wellington-rahastoyhtiön fuusiosta Bostonilaisen varainhoitoyhtiön kanssa. Sain niiden menestymättömyyden vuoksi potkut, vaikka ne pärjäsivät aluksi hyvin.

Voimmeko vielä luottaa historiallisten tuottojen tapahtuvan tulevaisuudessa?

Nyt osakkeiden hinnat ovat korkeammalla kuin pitkään aikaan mikä johtaa matalampiin tuottoihin. Osinkoprosentti on ollut historiallisesti noin 5%:ia ja nyt 2%:ia. Tuloskasvu oli 6%:ia ja nyt ehkä 4%:ia. Keskimääräinen P/E nyt 22 ja historiallinen normi on noin 16. Keskipitkät korot ovat nyt noin 2%:ia. Olemme onnekkaita, jos tasapainotettu salkku tuottaa 4-5%:ia seuraavan vuosikymmenen aikana. Ennustan vain pitkää aikaväliä. Tuotot tulevat olemaan aikaisempia pienemmät lähes varmasti.

Uskotko markkinoiden tehokkuuteen?

Markkinat ovat joskus tehokkaita ja joskus tehottomia. On vaikea tietää kumpi tilanne on menossa. Minä en tiedä. Tiedän kuitenkin tuottojen tulevan osingoista, tuloskasvusta ja P/E-lukujen muutoksista. P/E-luku yli 20 tuottaa 80%:n todennäköisyyden, että se on matalammalla vuosikymmenen lopussa tai 80%:n todennäköisyyden, että se on korkeammalla, kun luku on alle 12. Indeksirahastojen luomisella ja tehokkaiden markkinoiden hypoteesilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.

Voiko kuka tahansa olla mestari markkinoiden ajoittamisessa?

Voi, mutta sijoittajat ryhmänä eivät. Jos joku myy huipulla niin joku muu ostaa huipulla.

Miten äärimmäisen nopea kaupankäynti vaikuttaa sijoittajaan?

Se todennäköisesti hyödyttää sijoittajia, koska se pienentää osto- ja myyntikuluja. Yksi ongelma on läpinäkyvyyden puute. Haluaisin tietää paljon HFT:t tekevät kauppaa keskenään ja paljon ne vievät tavallisilta sijoittajilta tuottoja.

Tuesday, September 20, 2016

graham ja tuloslaskelma

Tuloslaskelman analysoinnista

Yrityksen tuloksentekokykyä tarkastellessa ei voi keskittyä vain tuloslaskelmaan unohtaen taseen tarkastelun. Ilman taseen tarkastelua analyytikko luottaa vain yhteen arviointiperusteeseen eli tuloslaskelmaan. Tuloslaskelman tuottamat johtopäätökset muuttuvat nopeammin kuin taseen, joten arviot liiketoiminnan todellisesta arvosta vaihtelevat enemmän. Tuloslaskelmia on helpompi manipuloida. Analyysi voi tuottaa vain tuloslaskelmaa katsomalla helpommin väärän kuvan yrityksen liiketoiminnan todellisesta vahvuudesta. Käyttämällä tasetta tuloslaskelman lukujen vahvistamiseen saa paremman kuvan. Taseesta löytyvät varat, vastuut ja niiden muutokset kertovat analyytikolle lisää tarkasteltavalta ajanjaksolta. Täten syntyy parempi kuva yritystoiminnan todellisuudesta.
Graham jakaa tuloslaskelman analyysin kolmeen osaan:
  1. Kirjanpitonäkökulmaan: Mitkä ovat todelliset tulokset tarkasteltavalta ajanjaksolta?
  2. Liiketoimintanäkökulma: Mitä merkkejä jo tehdyt tulokset antavat tulevaisuuden tuloksentekokyvystä?
  3. Sijoitusrahoituksen näkökulma: Mitkä osat tuloslaskelmasta tulee ottaa huomioon ja mitä standardeja analyytikon tulee seurata, jotta hän saa järkevän kuvan osakkeiden arvosta?
Todellisia tuloksia tarkastellessa pitää unohtaa tuloslaskelmasta kaikki kertaluonteiset erät. Niitä ovat mm. varallisuuserien myynti, jälkiverot ja liikearvon muutokset. Todellisesta tulevaisuuden tuloksentekokyvystä kertaerät eivät kerro mitään. Ne voivat vain vääristää analyysin lopputulosta. Lisäksi analyytikon pitää määrittää kuinka hyvin yrityksen tytäryhtiöiden tulokset ja poistot ovat ilmoitettu yrityksen tuloslaskelmassa ja pitäisikö ne arvostaa eri tasolle kuin yritys on ne ilmoittanut. Molemmat voivat olla yli- tai aliarvostettuja. 
 
Tulevaisuuden tuloksentekokykyä voi arvioida yrityksen menneisyyden tuloksista viimeinen julkaistu tulostieto mukaanlukien. Tämä on tärkein ja vähiten tyydyttävä osa analyysia. Se on Grahamista tärkein, koska vain menneisyydestä ja nykyisyydestä voi hänestä saada luotettavampaa tietoa tulevaisuudesta. Se on myös vähiten tyydyttävä, koska menneisyyttä ei voi koskaan pitää luotettavana vihjeenä tulevaisuudesta. Menneisyyden ymmärtäminen on usein arvotonta, koska yritykset voivat kokea suuria muutoksia nopeasti tai markkinat voivat arvostaa osakkeet pahasti väärin.

Tuloksentekokykyä pitää arvioida pitkältä aikaväliltä eli vähintään viideltä vuodelta. Yksittäiset tulokset eivät tarjoa luotettavaa lopputulosta tuloksentekokyvyn arvioinnissa. Viimeisiä tuloksia voi käyttää hyväkseen mikäli analyytikko saa riittävästi todisteita siitä, että tulokset kertovat yrityksen kohtaamasta todellisuudesta jatkossakin. Niiden pitää Grahamista täyttää seuraavat ehdot: vuoden tulos ei ollut poikkeuksellisen hyvä, yritys on näyttänyt tulosten nousevaa trendiä useamman vuoden ja tutkimuksen tekijä on vakuuttunut yrityksen olevan kasvavalla toimialalla mikä antaa hänelle uskon trendin jatkumisesta tulevaisuudessakin. 
 
Grahamista keskiarvoja on käytettävä aina ilman ehtojen täyttymistä. Graham käytti itse eniten 5-10:n vuoden keskiarvoja ajatellessaan sopivia arvostustasoja. Graham muutti näkemyksiään uransa aikana, joten lähteistä riippuen voit olla tutustunut muihinkin vaihtoehtoihin, kuten tasearvojen käyttöön. Monien yritysten tulokset moninkertaistuvat syklin pohjalta huipulle. Liiketoimintasyklien tulisi määrittää ajanjakson pituus tarkemmin. Kaikissa liiketoiminnoissa syklit eivät ole samat eivätkä kaikki syklit ole yhtä pitkät samallakaan alalla. Yksittäiset yritykset eivät aina ole samoissa sykleissä niiden liiketoiminta-alojen kanssa. 
 
Toimialojen pitkiä syklejä on helpompi ennustaa kuin yksittäisten yritysten. Pitkän aikavälin käytön hyötyjä ovat liiketoimintasyklien vaikutusten tasaaminen ja tuloskehityksen jatkuvuuden arvioimisen helpottuminen. Pitkätkään aikavälit eivät ole luotettavia mikäli liiketoiminta-ala on suurten muutosten kourissa tai liiketoiminta-alan ominaispiirteisiin kuuluvat suuret ja jatkuvat muutokset. Nykypäivänä tällaista liiketoimintaa ovat uusia teknologioita hyödyntävät alat.


Grahamin ajatuksia tulostrendeistä.

Trendin käyttäminen tarjoaa kaksi vaaraa. Ensimmäinen on trendin petollisuus ja toinen on mahdollisuus pystyä perustelemaan mikä tahansa arvostustaso olettamalla trendin jatkuvan hamaan tulevaisuuteen. Menneen keskiarvon käyttäminen ei aina kerro tulevaisuudesta mikäli liiketoiminnassa on tapahtunut suuria muutoksia. Se toimii parhaiten, kun tulokset eivät muutu merkittävästi tarkasteltavalla ajanjaksolla. 
 
Tulostrendi voi olla nouseva, laskeva, pysyvä tai epäsäännöllinen. Pysyvän trendin tapauksessa tulos heittelee hyvin vähän keskiarvostaan. Trendiä arvioidessa ei pitäisi käyttää vain vuosia A ja B, jotka edustavat syklin alkua ja loppua. Tulostrendiä tutkaillessa kummastakin päästä pitäisi käyttää useamman vuosituloksen keskiarvoa. Syklin matalimman ja korkeimman vuosituloksen käyttö vääristää lopputulosta ja trendi näyttää suosiollisemmalta kuin todellisuus. 
 
Nousevan trendin jatkuvuutta uhkaavat mm. kilpailun koveneminen, sääntely ja suurten numeroiden laki. Mikään liiketoiminta ei kasva nopeaa vauhtia ikuisesti. Mitä suuremmaksi yritys tulee sitä vaikeammaksi nopean kasvun ylläpitäminen tulee. Analyytikon tulee suhtautua epäilevästi etsimällä syitä miksi yritys pystyy jatkamaan suosiollista trendiään selvitäkseen kasvun tielle tulevista esteistä. Grahamista trendin jatkuvuutta ei saa arvioida useaa liiketoimintasykliä eteenpäin. Virhearvioiden suuruusluokat pienenevät eikä perustellut arvostustasot kasva järjettömiksi.

Nousevan trendin tarkastelun pohjaksi ei tule ottaa odotettavia nousevia tuloksia tai menneitä tuloksia mikäli ne on saatu epänormaalien liiketoimintaolosuhteiden aikana. Tämän sijaan Grahamista arvostuskerrointa voi nostaa suotuisien tulosodotusten myötä kertomalla 20:llä viimeinen tulos, kun se on tehty normaalien olosuhteiden vallitessa. Markkinoiden mielestä hyvien yritysten arvostuskertoimet ovat yleensä liian suuret. Tämä rajaa suurimman osan niistä sijoituskohteiden ulkopuolelle.
 
Laskevaa tulostrendiä Graham suosittelee käsittelemään yrityksen liiketoiminnan odotuksien ja muiden laatutekijöiden kautta. Tällöin ei analyytikko voi käsitellä keskiarvotulosta tai tulostrendiä pitkään. Graham kehottaa katsomaan liiketoiimintaa ja sen lainalaisuuksia laskevan tulostrendin näkyessä. Analyytikko ei voi suoraan olettaa yrityksen menevän jatkossa konkurssiin, vaikka tulostrendi menee alaspäin. Pysyvän trendin tapauksessa pitää tutkia keskiarvotulosta ja sen kestävyyttä. Trendittömät tulosmuutokset ovat vaikeasti arvioitavissa. Tämä voi olla osaavan analyytikon etu, koska markkinat voivat tehdä vääriä johtopäätöksiä tulosheittelyistä. Osa markkinatoimijoista jättää tällaisten yritysten arvioimisen väliin. 
 
Graham ei suoraan hylännyt mitään suuntaa trendille. Itse näen järkevänä vain nousevan tuloskehityksen seuraamisen. Tämä ei tarkoita yksittäisinä vuosina tapahtuvia tulosheikennyksiä. Ne eivät ole ratkaisevia, kun yleiskehitys on ylöspäin. Hetkittäiset tulosheikennykset tarjoavat sijoittajille parempia mahdollisuuksia. Trendin pääsuunta ei saa lähteä alaspäin. Analyytikon pitää hyväksyä syklinvaihtelut. Trendin pitää olla nouseva edelliseen liiketoimintasykliin verrattuna. Syklin pienin tulos pitää olla edellisen syklin pienintä tulosta suurempi. Nykysyklin suurimman tuloksen pitää olla myös edellisen syklin suurinta suurempi. Nousevasta tulostrendistä ei saa maksaa liikaa eikä odotettu tuloskehitys voi olla liian suurta. Vuosittaisten tulosparannusten on oletettava pysyvän maksimissaan kymmenessä prosentissa pidemmällä aikavälillä Grahamista sopivista arvostustasoista ja tuloskasvuodotusten roolista lisää myöhemmin.

Thursday, September 15, 2016

Rogers Jeju-saari etelä-Korea. 2013

Haastattelu 

Kiinasta: Tämä vuosisata on Aasian, erityisesti Kiinan. He kutsuvat itseään kommunisteiksi, mutta ovat kapitalisteina yksi parhaita kansakuntia. Joidenkin mielestä jopa ykkösiä. Kiina tulee muuttamaan maailmaa. Opetelkaa ja pistäkää lapsenne opiskelemaan mandariinikiinaa. Korea on oikeassa paikassa oikeaan aikaan Kiinan naapurina. Kiina tulee kokemaan takaiskuja. En tiedä milloin ja minkälaisia, mutta Kiina tulee olemaan tämän vuosisadan ykkösmaa.

Rahanpainamisesta: Ensimmäistä kertaa maailmanhistoriassa kaikki merkittävät keskuspankit painavat rahaa. Japanilaiset sanovat painavansa sitä loputtomasti. USA, Iso-Britannia ja euroalue tekee niin myös. Tämä johtaa meidän kaikkien ongelmiin eli korkeaan inflaatioon ja valuuttojen myllerryksiin. Inflaation seurauksena korot nousevat, koska lopulta inflaatio iskee ja valtionlainojen nousumarkkinat loppuvat. En tiedä koska näin tapahtuu. Älä omista normaaleja valtionlainoja vaan erityistapauksia.

Koreoiden yhdistymisestä: Uskon Koreoiden yhdistyvän lähivuosina. Seurauksena yhdistyneestä Koreasta tulee maailman mielenkiintoisin talous. Pohjoisessa on kymmenien miljoonien koulutettu ja kurinalainen työvoima ja isot luonnonvarat. Etelässä on pääomia ja pätevät johtajat, Kilpailijat, kuten japani eivät pärjää heille.

Miksi uskot koreoiden yhdistyvän?

Yleensä yhdistymiset tapahtuvat nopeasti. Pohjoisessa on nyt iso keskiluokka joka tietää paremmassa. Kiinan ja Pohjois-Korean rajalla toimii mustapörssi, josta ihmiset saavat mm. DVD:tä. Sieltä kansalaiset saavat paljon tavaraa, joita he eivät ennen saaneet. Musta pörssi on yksi merkki tulevasta. Kim Jong Un ja hänen kenraalinsa tietävät miltä ulkomaailmassa näyttää. Näin pohjois-Koreassa käydessäni paljon propagandaa koreoiden yhdistymisestä. Etelässä on pulaa naisista, kun niitä löytyy pohjoisesta. Yhdistyminen ratkoisi tämän demografisen ongelman. Sijoitan nyt koreoihin lyömällä vetoa pohjoisen romahduksesta mm. ostamalla pohjois-Korealaisia kultakolikoita.

Uskotko, että pankkiireiden kannattaisi alkaa maanviljelijöiksi?

Finanssimiehet ovat välillä vuosikymmeniä vallassa. Hyödykkeiden tuottajat välillä myös vuosikymmeniä. Syklit ovat vaihtuneet vuosisatoja. Nyt on taas hyödykkeiden aika. Finanssimiehistä on ylitarjontaa. Hallitukset tekevät myös finanssimiesten elämän vaikeiksi veroilla, säännöksillä ja kontrollilla → tuotot tippuvat. USA:ssa talouden yliopistotutkintoja on 20-kertainen määrä verrattuna tutkintoihin maatalouden alalla.

Uskotko Abenomian menestykseen Japanissa?

Siitä tulee katastrofi. Se voi onnistua väliaikaisesti, mutta rahanpainaminen ei ole koskaan onnistunut maailmanhistoriassa. Tämä on hyvä Korealle, koska sen kilpailija tekee pahoja virheitä. En tiedä, koska epäonnistuminen tulee näkymään.

Kiinaa on kritisoitu 1-puoluejärjestelmästä. Miten näet sen pärjäävän 5-10 seuraavana vuonna?

En tiedä seuraavista 5-10 vuodesta. Kiinan pitää hiljentää vauhtia, koska siellä on kiinteistökupla. He tulevat pärjäämään tällä vuosisadalla tosi hyvin, vaikka he tulevat kohtaamaan takaiskuja. 1-puoluejärjestelmä. Tällainen oli USA:ssa 1800-luvun lopussa ja Japanissa 1900-luvulla, joten yksipuoluejärjestelmä voi toimia, kun se tekee asiat oikein.
Mihin pitää nyt sijoittaa?

Viljelymaahan. Maanviljelyyn, metsiin tai kaivoksiin liittyviin yrityksiin, kuten traktorivalmistajiin. Älä sijoita mihinkään, jos et tiedä mitä teet. Älä kuuntele minua tai muita. Sijoita vain siihen minkä osaat ja tunnet. Älä koskaan kuuntele kuumia vihjeitä. Tulet rikkaaksi vain sijoittamalla siihen minkä ymmärrät. Jokainen tietää jostakin paljon. Jokaisen kannattaa aloittaa siitä. Kun löydät mahdollisuuksia asioista, joita ymmärrät teet rahaa. Unohda sanomalehdet, televisio, ystäväsi, jne. Keskity ja pysy vain siinä mitä ymmärrät.

Pitäisikö Jejulaisten olla huolissaan kiinalaisten sijoituksista tänne?

50 vuotta sitten täällä ei ollut juuri mitään. En usko teidän haluavan paluuta siihen. Singapore oli 50 vuotta aiemmin vain suota. He kannustivat kiinalaisia ja muita ulkomaalaisia sijoittamaan sinne. Nyt se on yksi rikkaimmista maista maailmassa. Voitte joko toivottaa ulkomaalaiset tervetulleiksi tai sanoa menkää muualle. 1962 Myanmar oli yksi Aasian rikkaimmista maista. He heittivät ulkomaalaiset ulos ja maasta tuli Aasian köyhin 50 vuodessa. Kiinalaiset eivät tuhoa Koreaa.

Mitä mieltä olet kaakkois-Aasian maista?

Olen optimistinen niiden suhteen. Myanmar on nyt yksi houkuttelevimmista sijoituskohteista. Siellä on 70 miljoonaa ihmistä, halpa ja koulutettu työvoima, luonnonvaroja ja suuret naapurit, kuten Kiina ja Intia. Thaimaassa on hyvät mahdollisuudet maanviljelyyn. Myös Malesia ja Indonesia menevät parempaan suuntaan.

Voitko antaa vihjeitä Yeniin sijoittaville?

Yen tulee varmaan pysymään heikkona. Jotkut alat hyötyvät, kuten maanviljely ja vientituotteet.

Monday, September 12, 2016

Graham ja osingot

Osingoista

Osakesijoittajilla on kaksi tulonlähdettä: osingot ja realisoitu arvonnousu. Jälkimmäisen suuruus mitataan osto- ja myyntihintojen erotuksena. Osinkojen suuruudesta päättävät osakkeenomistajat yhtiökokouksissa. Yrityksen hallitus ehdottaa osinkoa, jonka yhtiökokous joko hyväksyy tai ei. Osingonsaajan ja yrityksen edut eivät aina ole samat. Pitkäaikaisen sijoittajan pitää aina kysyä itseltään: ”Pystyykö yritys sijoittamaan ehdotetun osingon paremmin tuottavaan liiketomintaan kuin mitä itse pystyn sen uudelleensijoittamalla ansaitsemaan, kun otan huomioon osinkoverot?” Jos vastaus on ei niin suuri osinko on hyvä asia. Asia ei ole ihan niin yksinkertainen, joten seuraavissa kappaleissa lisää asiasta Grahamin miettein.

Yritysten pääomatarpeet ovat erilaiset, kuten Graham totesi. Analyysin tekijä joutuu arvioimaan kuinka hyvin yrityksen osinkopolitiikka vastaa sen pääomatarpeita. Velkaantuneet yritykset eivät voi jakaa voittoja omistajille, kuten velattomat. Hyvä yritys maksaa säännöllisesti osinkoa ja saa kasvatettua sitä vuosien varrella. Toinen mahdollisuus on kyetä ostamaan omia osakkeita liiketoiminnan arvoa halvemmalla hinnalla. Tämä vaihtoehto voi olla parempi omistajille. Tästä lisää Buffettista kertovassa luvussa. 
 
Yrityksillä on kolme syytä jättää jakamatta pääomiaan:
  1. Taloudellisen pääomatilanteen parantaminen
  2. Kapasiteetin kasvattaminen
  3. Pääomien ylikapasiteetin purkaminen
Ensimmäinen ja kolmas syy voivat ensisilmäyksellä näyttää samalta, mutta kolmas syy tarkoittaa pääomien jättämistä yritykseen joukkovelkakirjojen pääomien ja korkojen maksuja varten. Ensimmäinen syy tarkoittaa käteisvarallisuuden keräämistä. Kun johto jättää jakamatta tehtyjä voittoja ja kasvattaa ylijäämää, se lähettää signaalin omistajille, että se pystyy kasvattamaan näillä pääomilla tulevaisuudessa maksettavia osinkoja. Ylijäämän hyötykäyttö tulevia tuottoja kasvattaessa on syy jättää pääomia yritykseen. Analyytikon tulee arvioida kasvattaisivatko yritykseen jätetyt voittovarat enemmän toiseen kohteeseen sijoitettuna. Lisäksi hänen tulee arvioida johdon lähettämän signaalin paikkansapitävyyttä tarkastelemalla miten yritykseen jätetyt pääomat ovat aiemmin tuottaneet. Johdon signaalit eivät aina vastaa todellisuutta. 
 
Pienen osingon jakaminen lähtee yleensä oletuksesta, että yrityksen ja omistajan etu on sama. Pääomien kasvattaminen on yrityksen etu, mutta omistajien etuja se ei suoraan aja. Joskus yrityksen etu on omistajille haitta. Tämä koskee niitä pääomia, joita yritys ei pysty järkevästi käyttämään tulevien tuottojen kasvattamiseen. Yrityksen tuloksentekoky ei ole suoraan verrannollinen sen kasvattamiin pääomiin. Kun yritys jättää dollarin pääomiin, tulee sen pystyä kasvattamaan yrityksen arvoa vähintään dollarilla. Yrityksen ei tule myöskään jakaa liikaa osinkoja mikäli se pystyy tuottamaan jokaisella dollarilla lisäarvoa omistajilleen. 
 
Johtajat voivat olla suurin este järkevän osingonjaon tiellä mikäli omistajat eivät perää oikeuksiaan. Yritysjohto yleensä määrittää osingonjakopolitiikan tekemällä ehdotuksen voitonjaosta yhtiökokoukselle. Omistajat harvoin ymmärtävät omaa etuaan eivätkä puutu tarpeeksi osingonjakoehdotuksiin. Seurauksena on usein yritysjohdon aseman väärinkäyttö, koska monissa tapauksissa johtoryhmä koostuu pienestä sisäpiiristä, jossa kaikki ovat kavereita. Toinen syy on yritysjohdon tarve yksinkertaistaa yrityksen taloudenhoitoa säilyttämällä liiallisia pääomia. Heillä on myös taipumus kasvattaa yritystä käyttämällä liikaa ylijäämää kasvattaakseen omaa hiekkalaatikkoaan saadakseen parempaa palkkaa ja kasvattaakseen mainettaan. Tämä tapahtuu kasvattamalla yrityksen kykyä valmistaa tuotteita tai tarjota palveluita joko orgaanisesti tai yritysostoilla.

johtopäätöksiä:

Maksettuina osinkoina saatu dollari on omistajalle keskimäärin parempi vaihtoehto kuin dollari yrityksen ylijäämään kertyneenä. Yrityksen pitää käyttää riittävä osa tehdyistä voitoista tuloksentekokykynsä kasvattamiseen ja riittävä osa omistajille jaettaviin osinkoihin. Mikäli osinko on verrattain pieni, tulee omistajan vaatia yritykseltä poikkeuksellista kykyä sijoittaa yritykseen jätetyt voittovarat tehokkaasti. Valitettavasti tämä on Grahamista harvinaista. 
 
Joskus omistajat hyötyvät vähäisestä voitonjaosta paremman tuloksentekokyvyn tehdessä suurempia tuloksia tulevaisuudessa. Markkinat voivat pitää osakkeen hinnan alhaalla, koska ne eivät ymmärrä pienten osinkojen hyötyjä tässä tapauksessa. Omistajat voivat hyötyä suurista osingoista, koska uudelleensijoitetut voitot eivät paranna yrityksen tuloksentekokykyä tarpeeksi tai ne eivät ole todellisia voittoja vaan pakollisia reservejä, jotka on pakko jättää yritykseen. Usein sijoittajat sekoittavat nämä asiat keskenään, koska sijoittavat suurempien osinkojen vuoksi ja äänestävät voittovarojen uudelleensijoittamisen puolesta. 
 
Osakkeenomistajien tulisi tehdä viisaita päätöksiä voitonjaon suhteen eikä jättää voitonjakoa vain johtajien ehdotuksen armoille. Yksittäistapaukset voivat vaatia erityispäätöksiä. Joskus on järkevää jättää suuri osa voitoista yrityksen pääomiin ja toisinaan voitonjako voidaan suorittaa lähes kokonaan osinkojenmaksulla. Jokaisen päätöksen pitää olla yksilöllinen riippuen yrityksen tilanteesta. Jokaisen omistajan tulee harkita voitonjakoa itse omista lähtökohdistaan ja tehdä päätöksensä miten yhtiökokouksessa äänestää.

Friday, September 9, 2016

Ray Dalio Bloomberg radio/televisio syyskuu 2015?

Koko haastattelu löytyy täältä.

Muistiinpanot:

Aloitti sijoittamisen 1960-luvulla. 1950-luku oli maailmansodan päättymisen jälkeen kasvun aikaa. Silloin ei ollut velkaa. 1960-luku oli kasvun aikaa, kunnes vuodesta 1966 lähtien mentiin negatiivisten reaalituottojen aikaa seuraavat 18-vuotta. 1971 Nixon erotti USA:n kultakannasta ja inflaatio lähti käsistä. Sen jälkeen tuli pari noin 15 vuotta tuottoja, kunnes IT-kupla puhkesi. Loppu on tuttua tavaraa kaikille.

Kerro meille talous on kone teoriastasi?

Historia toistaa itseään ja kaikki tapahtuu yhä uudestaan. Maan talous on yrityksien ja kotitalouksien talouksien summa.

Kolme vaikuttavaa asiaa:

  1. Tuottavuus tuottaa tuloja ja yksilöt voivat kuluttaa enemmän. Tuottavuus kasvaa työskentelemällä enemmän tai luovemmin.
  2. Velkasyklejä on kaksi. Lyhyt ja pitkä. Lyhyt sykli on liiketoimintasykli. Se alkaa taantumasta, jolloin keskuspankki helpottaa velanottoa → raha menee talouteen nostaen hintoja. Lyhyen syklin puolivälissä keskuspankki yleensä vähentää velan houkuttavuutta nostamalla lainoista maksettavia korkoja. Lopulta hinnat nousevat ja inflaatio alkaa, jolloin keskuspankki pyrkii vähentämään markkinoilla olevia rahoja
  3. Pitkät syklit alkavat matalan velan ajasta. Ihmiset voivat lainata rahaa, koska heillä ei ole velkaa. Velanotto lisää kulutusta ja yhden kulutus muuttuu toisen tuloiksi. Kulutus lisääntyy, kunnes velanottokyky on lopussa verrattuna tuloihin. Kun velkamäärä on suuri, laskee keskuspankki korkoja, kunnes niitä ei voi laskea enempää. Tämän jälkeen ollaan tilanteessa, jossa markkinoilla on sekä rahaa että velkaa. Jälkimmäinen on pakko maksaa pois. Keskuspankki laittaa rahaa järjestelmään ostamalla mm. velkakirjoja. Tämä nostaa niiden hintoja.

Pitkällä aikavälillä taloudella on kolme tasapainotilaa, joista ei voi poiketa.

  1. Velka ei voi kasvaa nopeammin kuin tulot liian pitkään
  2. Talouden käyttöteho ei voi olla liian löysä tai liian tiukka
  3. Käteinen tekee pienempiä tuottoja kuin velkakirjat ja velkakirjat pienempiä kuin osakkeet

Missä olemme nyt?

USA on lyhyen syklin puolivälissä ja pitkän lopussa. Korot ovat menossa nolliin. Pitkän ja lyhyen koron erotus on mennyt alas. Varallisuusluokkien hinnat ovat korkealla. Niiltä voi odottaa matalia tuottoja. Osakkeilta 3.5-4.5%:ia. Keskuspankkien mahdollisuudet laskea korkoja eivät ole olleet elinaikanamme näin matalalla. Matalien korkojen riskit ovat olemattomia verrattuna korkeampien korkojen riskeihin. Määrällinen elvytys toimii koko ajan huonommin. Suuret koronnostot ovat mahdottomia talouden kannalta. Euroopassa tilanne vielä huonompi kuin USA:ssa. Euroopassa työnnetään narulla. EKP:n pitäisi saada jotenkin laskettua euron arvoa muihin valuuttoihin verrattuna. Lyhyellä aikavälillä vaikuttaa rahan hinta, pitkällä vain tuottavuus.

Kuinka nostaa tuottavuutta?

Tuottavuuden tärkein kysymys on se kuinka paljon koulutettu ihminen maksaa? Koulutetun ihmisen kustannusta pitää verrata tehtyihin työtunteihin. Muun muassa välimeren maissa koulutettu on kaksi kertaa kalliimpi kuin USA:ssa. Toinen kysymys on velkaisuus. Korkeasti velkaantuneilla on rajallinen määrä kapasiteettia.

Mitä tekijöitä on parempaan maailmaan?

  1. Hyvä koulutus
  2. Hyvä taloudellinen koulutus
  3. Tehokkuuden vaatimus: Kärsitkö mikäli et tee mitään
  4. Tuottavuus nousee, kun joudut olemaan omavarainen

Miten käyttää teoriaa hyväksi sijoittaessa?

Mietin aina kuka ostaa tai myy ja miksi. Olen pitkään tutkinut näitä asioita ja luonut sääntöjä koneen toiminnalle seuraamalla syy-seuraus-suhteita. Noudatamme niitä sijoittaessa.

Ovatko nykyiset tietomäärät helpottaneet mallisi hyödyntämistä?

Ovat, mutta ne eivät korvaa syvää ajattelua. Mieti miten olet mahdollisesti väärässä. Mieti syy-seuraus-suhteita. Nykyisten tietomäärien hyödyntäminen ilman syvää ajattelua tuottaa vain ongelmia. Tekoäly ei ole mikään uusi keksintö. Sitä on käytetty vuosikymmeniä. Lähes kaikki ne, jotka ovat luottaneet pelkkiin algoritmeihin ovat menneet konkurssiin.

Kerro riski-pariteetista

Avainkysymys on kuinka voit nostaa hajautusta vähentämättä tuottojasi. Otetaan esimerkiksi 50/50-portfolio, jossa puolet osakkeita ja puolet velkakirjoja. Miten saada aikaiseksi tämä jakauma ilman tuottojen vähenemistä, kun normaalisti osakkeiden hinnat muuttuvat paljon velkakirjoja enemmän. Jotta molempien omaisuusluokkien riskit saadaan tasoihin täytyy sijoittajan hyödyntää velkavipua ja käyttää sitä sen verran, että 50/50-suhde saadaan kuntoon.

Dalio käyttää hajautettua portfoliota, koska hän on oppinut olemaan peloissaan. Hänen hajautettu portfolion on pärjännyt huonosti vain kahdesti historiassa. Suuren laman aikaan 1930-luvulla ja 2008.

Miten yrityksillä menee juuri nyt?

Yritykset ovat täynnä käteistä, jota käytetään omien osakkeiden ostoon.

Miten markkinat kestävät riskiä?

Tällä hetkellä markkinoilla menee paremmin kuin aiemmin mikäli rahapolitiikkaa ei kiristetä liikaa nostamalla korkoja liian nopeasti. Pienillä nostoilla ei ole juuri vaikutusta, mutta liian suurella korkotasolla voi tuottaa suuria ongelmia.

Olet kuulemma jäämässä pois päivittäisestä toiminnasta. Miten se vaikuttaa yritykseesi?

En ole kokonaan lopettamassa, mutta haluan jättää johtohommat vähemmälle. Olen markkina-addikti, joka ei osaa lopettaa. Keskityn sijoituksiin. Yrityksessä on päteviä korvaajia johtoon. Meillä on myös erilainen kulttuuri. Kaikki yrityksessä käydyt keskustelut nauhoitetaan ja kaikki voivat katsoa keskusteluja milloin tahansa. Keskusteluissa kaikki voivat perustella mielipiteensä. Kaikilla on mahdollisuus myös kyseenalaistaa kaikki mahdollinen.

Kuinka ette huomannut Kiinan ongelmia elokuussa?

Me teemme virheitä. Kiinan taloudessa on kolme ongelmaa. Ensimmäinen ongelma on paikallishallintojen velkojen uudelleenjärjestelyt. Kiinalaiset päättäjät ovat älykkäitä, joten se ei ole mahdoton ongelma. Tätä helpottaa oma valuutta. Paikallisessa valuutassa otettu velka voidaan järjestellä uusiksi. Toinen ongelma on maan talouden uudelleenjärjesteleminen hillittömän investointibuumin jälkeen. Tätä järjestelyä voidaan verrata sydämenvaihtoon. Sen onnistuessa talous tulee kuntoon, mutta siitä tulee heikompi. Historiallinen talouskasvu ei ole enään mahdollinen, mutta Kiina kasvaa silti länsimaita selkeästi nopeammin. Kolmas ongelma on osakekupla ja sen ratkaiseminen.

Lopuksi, millaisia tuottoja sijoittajilla on odotettavissa seuraavat 10 vuotta?

3-4%:ia osakkeista eli hyvin matalia. Matalat tuotot koskevat kaikkia omaisuusluokkia seuraavan vuosikymmenen.

-TT

Monday, September 5, 2016

Grahamin laadullinen analyysi

Grahamin laadullinen analyysi
Laadullinen analyysi jäi Grahamilla lapsipuolen osaan, mutta hän tutki siinä yrityksen markkinaosuutta, sen fyysisiä, maantieteellisiä ja toiminnallisia ominaispiirteitä, yritysjohtoa ja lopuksi yrityksen, sen liiketoiminta-alan sekä yleisen talousilmapiirin odotuksia. Analyysintekijä joutuu tutkimaan laatutekijöitä monista eri tietolähteistä yrityksen julkaisemien tiedotteiden lisäksi. Usein tietolähteet perustuvat mielipiteisiin. Yksittäisten lähteiden käyttö voi tuottaa vääriä johtopäätöksiä. Grahamista laadullinen analyysi on vähemmän hyödyllistä sen tekemisen vaikeuden vuoksi. Laadullisesta analyysista tulee lisää mm. Fisheristä, Buffettista ja Mungerista kertovissa luvuissa. Edellämainitut yksilöt veivät sen uudelle tasolle.

Liiketoiminnan toiminnallisia ominaispiirteitä ovat mm. pääomariippuvuus, kilpailutilanne, sääntely, raaka-ainetarpeet, tarpeet tuotekehitykseen, jne. Kaikki nämä tekijät vaikuttavat tuloksentekokykyyn. Edellämainitut tekijät vaihtelevat liiketoiminnan ja yleisen taloustilanteen syklien mukaan. Toiminnallisten ominaispiirteiden hahmottaminen tapahtuu osittain numeroiden kautta.

Liiketoiminta-alaa analysoimalla on vaikea löytää tietoa jota markkinoilla ei jo olisi. Analyytikon pitää päättää mitkä alaa koskevista tiedoista ovat hyödyllisiä. Hyödylliset tiedot ovat usein markkinoiden tiedossa ja ne vaikuttavat myös osakkeiden arvostukseen. Jokaisella alalla riittää pikkuisia yksityiskohtia, joita voi tutkia. Hyötyjen saaminen näistä tutkimuksista on vaikeaa. Grahamista parhaat hyödyt näistä tutkimuksista voi saada aloilta, joissa on paljon muutoksia tapahtumassa. Suuret muutokset tuottavat myös suurempia riskejä, joten analyytikon täytyy olla kykenevä ymmärtämään muutoksia tai keskittyä toisiin aloihin.

Grahamista korkeat tulosmarginaalit korjaantuvat ennen pitkää markkinoiden lisätessä kilpailua paljon voittoa tuottavilla liiketoiminta-aloilla. Tässä hänen laatuajattelunsa epäonnistui, koska hän ei sisäistänyt pysyvän kilpailuedun käsitettä. Hän oletti markkinatalouden korjaavan tuotot matalemmille tasoille ennen pitkää. Tuotteet, kuten Coca Cola ovat säilyttäneet kilpailuetunsa vuosikymmeniä eikä muutoksia ole näköpiirissä. Hänen mielestään myös suuret markkinaosuudet korjaantuvat lisääntyneen kilpailun myötä. 

Grahamista liiketoiminnan tasaisuus on tärkein laadullinen tekijä. Tasaisuus tarkoittaa hyvää muutoskestävyyttä. Se helpottaa liiketoiminnan tulevaisuuden tuloksentekokyvyn arviointia. Liiketoiminnan tasaisuus ei tarkoita suoraan yksittäisten tulosyksikköjen toimivan tulevaisuudessa menneisyyden mukaan. Tasaisilla liiketoiminta-aloilla, kuten elintarviketuotannossa voi yksittäisten yritysten tulokset ja liikevaihdot heilahdella merkittävästi ylösalaisin. Suuren markkinaosuuden hallitsijat ovat keskimäärin tasaisempia tuloksentekijöitä kuin pienen. 

Nouseva tuloskehitys on suotuisa merkki. Menneisyyden tuloskehitys on vain oletus tulevasta. Liiketoiminnalla on luontaiset syklinsä, joten ne pitää huomioida arvioidessa tulevaisuutta. Liiketoimintaa tulee arvioida läpi koko luontaisen syklin. Oli kyse menneisyyden tai tulevaisuuden arvioinnista. Trendi voi olla jo menneisyyttä, kun analyytikko huomaa sen. Yksikään analyysi ei voi perustua suoraan oletukseen trendin jatkumisesta. Sitä voi käyttää vain lähtökohtana. Grahamista analyytikon pitää ottaa huomioon tulevaisuuden muutokset huomioon, mutta lähinnä suojautua niiltä eikä yrittää hyötyä niistä.

Grahamista taloudellinen vahvuus ja pääomarakenne vaikuttavat sijoituskohteen laatuun. Käteisvarojen merkittävä määrä ja kohtuullinen määrä velkaa ovat laatutekijöitä. Velan kohtuullinen määrä tuottaa hyötyjä vipuvoiman muodossa. Liiallisuuksiin vipuvoiman käytössä ei saa mennä. Etenkään pankeilta ei saa ottaa suuria ja nopeasti erääntyviä lainoja. 

Johtajien kyvykkyyttä on vaikea mitata ilman ennakko-oletuksia tai turvautumista huhupuheisiin. Vain harvat tietävät todella millaiset johtajat yrityksellä todella on. Parhaimmat todisteet analyytikko saa vertailemalla yrityksen liiketoiminnan menestystä riittävän pitkällä aikavälillä samalla alalla toimivaan yritykseen. Olettaen, että molemmissa yrityksissä johto on toiminut riittävän pitkään. Ilman vertailukohteita ei johtajien pätevyydestä pysty helpolla tekemään johtopäätöksiä. Johdon vaikutusta on vaikea mitata luvuilla. Analyytikon ei pidä yrittää tehdä tarkkoja määrällisiä arvioita johdon tuottamista tuloksista.

Grahamista yrityksen hallituksen jäsenet kuuluvat viiteen eri ryhmään: 1. Johtajat voivat olla palkollisia, jotka haluavat pitää eduistaan kiinni. 2. investointipankkiirit, joiden ensimmäinen päämäärä on kerätä palkkioita yritykselleen. 3. tavalliset pankkiirit, jotka haluavat pitää pankkiensa lainat juoksemassa. 4. Yksilöt, jotka harrastavat liiketoimintaa yrityksen kanssa. 5. Harvat yksilöt, jotka taistelevat osakkeenomistajien puolesta. Viimeisetkin ovat yleensä muodostaneet ystävyyssuhteita muiden johtokunnan jäsenien kanssa ja siten saaneet paikkansa johtokunnassa. Omistajan etuja ajavat hallituksen jäsenet ovat siis Grahamista vähissä.

Yksi merkittävä johdon laatutekijä on omistajien kohtelu. Sijoittajan tulee arvioida kuinka hyvin johto kohtelee osakkeenomistajia. Liiketoiminnasta saadut voitot kuuluvat omistajille. Johdon pitää maksimoida omistajien etu pitkällä aikavälillä. Yhtenä laatua nostattavana tekijänä Graham pitää osingonmaksua joka on jatkunut 20 peräkkäistä vuotta. Johto ei saa hamstrata käteistä mikäli sille ei löydy tuottavia sijoituskohteita. Se ei myöskään saa jakaa liikaa osinkoja mikäli tuottavia sijoituskohteita on näköpiirissä. Johto ei myöskään saa periä liian suuria palkkioita omistajien kustannuksella. Näet edellisen kappaleen listasta, että harvojen johtajien edut todella ovat samat kuin omistajan.

Johto ei saa laajentaa liiketoimintaa omistajien kustannuksella. Yritysostojen teko pitää suorittaa aina omistajien etua ajatellen. Laajentumisesta ei saa maksaa liikaa, vaikka se johtoa houkuttelisikin. Yksi tärkeä laatutekijä on se käyttääkö johto omia osakkeita yritysostojen tekoon vai ei. Yritysjohto voi toki joskus käyttää omia osakkeita kaupankäynnissä, mutta suurin osa kaupoista pitäisi maksaa käteisellä. Myös osakkeenomistajien kohtelun voi hahmottaa osin määrällisen analyysin kautta. Älä yritä vähentää huonoa johtoa määrällisessä analyysissa. Unohda sijoituskohde, jossa on huono johto toteaa Graham.

Thursday, September 1, 2016

Peter Lynch @National press club 1994

Lähteenä käytetty seuraavaa videota: Peter Lynch @National Press Club 1994

Alkupuhe:

Amerikan tragedia

Media on vakuuttanut piensijoittajat uskomaan ettei heillä ole mahdollisuuksia paremmat resurssit omaavia suursijoittajia vastaan. Tämä ei ole totta. Kun uskot johonkin niin käyttäydyt siten. Piensijoittajat ostavat osakkeita vaihtaen jatkuvasti kohteita, joten heidän tuloksensakin ovat vastaavia. Ne piensijoittajat, jotka pitävät päänsä hyötyvät suursijoittajien dominoinnista, koska suursijoittajat nostavat kurssit korkeammalle ostamalla kuin pitäisi ja laskevat kurssit matalammalle kuin on tarpeen. Näistä muutoksista päänsä pitävät piensijoittajat hyötyvät.

Tiedä mitä omistat

Tärkein asia on ymmärtää mitä omistaa. Osakkeet eivät ole lottokuponkeja. Hyvin pärjäävien yritysten osakkeiden osakkeet nousevat ennemmin tai myöhemmin ja huonosti pärjäävien laskevat. Suurin osa ei tiedä miksi he ostavat osakkeita. He eivät pysty selittämään sitä minuutissa. Yleisin syy on se, että kurssi nousee tulevaisuudessa. Jos et pysty selittämään 10-vuotiaalle parissa minuutissa syitä osakkeen omistamiselle, ei sinun pidä omistaa niitä. Noin 80%:ia ei tähän pysty. Ihmiset ovat tarkkoja, kun ostavat jääkaappia, mutta voivat laittaa puolet rahoistaan osakkeeseen, josta he ovat kuulleen puhuttavan bussissa. Tämän typeryyden jälkeen he syyttävät suursijoittajia häviöistä.

Monet ostavat, kun he näkevät osakkeen hinnan laskeneen välittämättä liiketoiminnan muutoksista. He kuvittelevat etteivät voi hävitä paljoa, koska osakkeet ovat halpoja. Todellisuudessa he voivat hävitä 100%:ia. Jokaisen pitää ymmärtää yrityksen liiketoimintaa, jotta tietää mitä tehdä sijoituksille. Mikäli ymmärrät yrityksen liiketoimintaa etkä näe merkkejä sen hyytymisestä niin osta lisää. Vielä parempi tilanne on mikäli yritys on velaton. Velattomat yritykset eivät mene konkurssiin. Ihmiset myyvät, koska eivät tiedä mitä ostivat. Laskun tullessa he eivät tiedä mitä tehdä. Lasku on syy tutkia osaketta, mutta se ei tarkoita automaattisesti ostamista. Älä rakasta osaketta. Myy osakkeet, kun ne laskevat liiketoimintojen heikkenemisen myötä. Osake ei tiedä, että omistat sitä.

Ennustaminen ajanhukkaa, faktojen etsiminen viisasta

Osakemarkkinoiden tai markkinakorkojen ennustaminen on ajanhukkaa. Edes FED ei osaa ennustaa pidempien korkojen kehitystä. Talouttakin on hyvin vaikea ennustaa. Jos olet tutkinut taloutta 14 minuuttia niin olet hukannut niistä 12. Tutkin kyllä hintoja mikäli ostan hyödykkeitä myyvien yritysten osakkeita. Tutkin käytettyjen autojen hinnanmuutoksia ja varastojen liikkeitä. Kun varastot laskevat 5 kuukautta putkeen niin se kertoo jotain automarkkinoista. Tämä on tosiasia ja voin hyödyntää tietoa sijoituksissani. Ennustukset ovat ajanhukkaa, mutta tosiasioiden löytäminen ei sitä ole.

Opiskele historiaa

Markkinat menevät ylös jaalas. Markkinat ovat laskeneet viimeisen 63:n vuoden aikana (1901-1994) 50 kertaa yli 10%.ia eli noin joka toinen vuosi. Markkinat ovat laskeneet yli 25%:ia 15 kertaa samassa ajassa eli noin joka kuudes vuosi. Jos et ole valmis näihin laskuihin niin älä sijoita osakkeisiin. Mikäli ymmärrät liiketoimintaa niin, joskus lasku tapahtuu hyvästä syystä ja sinun pitää silloin myydä. Mikäli liiketoiminta ei muutu huonoon suuntaan niin osta lisää laskun aikana. Jos ymmärrät mitä omistat niin sinulla ei ole kiirettä. Wal Mart oli hyvä sijoituskohde vielä kymmenenkin vuotta listautumisen jälkeen, joten älä kiirehdi turhaan.

Ymmärrä etusi ja hyödynnä niitä

Tarvitset edun tehdä rahaa. Kaikilla on sellainen, mutta he eivät käytä sitä. Esimerkkinä voi pitää vatsahaavalääkettä jota piti ostaa jatkuvasti lisää sairastumisen jälkeen. Tämän tiesivät lääkärit, hoitajat ja lääkettä saavat potilaat eivätkä he tajunneet hyödyntää sitä. Tarvitset vain muutaman yrityksen osakkeen, jonka ymmärtämisessä sinulla on etu muihin. Kun hyödynnät etusi niin liiketoiminta-ala jolla työskentelet tarjoaa usean yrityksen osakkeita, joita voit ostaa. Katsele ympärillesi! Kun ala muuttuu surkeasta keskinkertaiseksi osakkeet nousevat. Kun ala muuttuu keskinkertaisesta hyväksi teet rahaa. Kun ala muuttuu hyvästä loistavaksi hinnat nousevat. Sinun ei tarvitse edes työskennellä alalla. Voit olla asiakas, tavarantoimittaja, jne.

Aina löytyy huolenaihe

Jokainen ajanhetki tarjoaa jonkin huolenaiheen. 1950-luvulla oltiin huolissaan ydinsodasta. Myös lamasta ollaan oltu huolissaan jatkuvasti. Pelkäsimme myös Japanin maailmanvalloitusta, kunnes meni pari vuotta ja pelättiin Japanin romahdusta. Unohdan huolenaiheet ja tutki yrityksiä. Sijoita hyviin yrityksiin.

Kys: Kiinnitätkö huomiota byrokraatteihin?

En käytä heihin aikaa sekuntiakaan. Toimin faktojen mukaan ja keskityn yritysten toimintaan.

Kuinka hyödyllinen talouslehdistö on sinulle?

Yrityksistä raportointi on parantunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. En käytä aikaa tavallisten lehtien talousuutisiin vaan keskityn mieluummin eri alojen lehtiin. Luen autolehtien arvosteluja uusista automalleista, jne. Osakkeiden hintojen seuraaminen on ajanhukkaa. Päivän uutiset ovat turhia. Keskityn tulevaisuuteen eli muutamaan seuraavaan vuoteen.

Oletko huolissasi volatiliteetista?

Rakastan sitä. Saan halvalla osakkeita. Markkinat menevät ylösalaisin. Yritysten voitot menevät jatkuvasti ylöspäin, joten osakkeidenkin hinnat nousevat jossain vaiheessa takaisin. Voit hävitä vain 100%:ia, mutta voit voittaa enemmän.

Mihin laittaa 4V tyttären college-rahaston varat?

Kysy itseltäsi mitä teet, jos markkinat laskevat? Kukaan ei ole lyhytaikainen sijoittaja ennen kurssilaskua. Älä välitä siitä vaan laita lisää rahaa vuosittain. Olet tyytyväinen vuosikymmenien päästä. Osakkeet voittavat pitkällä aikavälillä muut sijoituskohteet. Älä sijoita osakkeisiin, jos et ole valmis tekemään kotiläksyjäsi tai et kestä kurssilaskuja.

Jos menestyksesi salaisuus on seurata perhettäsi ostoskeskukseen niin mitä poikamiehet tekevät?

Vuokraa 12-vuotias viikonlopuksi. Et masennu ja tee maanantaina typeryyksiä, kuten lehtiä lukiessa. He eivät tiedä ongelmista. Seuraa häntä ja katso mitä hän ostaa. Voit seurata myös naisia. Vaimoni on antanut minulle monia hyvä sijoitusvihjeitä, joita olen alkanut tutkia.