Tuesday, December 20, 2016

Fisherin 15 kohtaa 6-8



    6. Mitä yritys tekee säilyttääkseen tai kasvattaakseen voittomarginaalejaan?
Menneisyyden marginaaleista voi tehdä johtopäätöksiä, mutta ne eivät ole läheskään niin tärkeitä kuin tulevaisuuden. Kustannuksilla on taipumus kohota, joten yrityksen täytyy pyrkiä alentamaan kustannuksia nostamalla kustannustehokkuuttaan jatkuvasti. Laatuyrityksen pitää olla kustannustehokkain yritys alallaan tai lähellä sitä. Sen pitää myös näyttää todisteita, että se tulee pysymään sellaisena. 
 
Tällöin se antaa itselleen liikkumatilaa, koska suurin osa kilpailijoista ei pysty kilpailemaan hinnoilla vaikeina aikoina pitkään. Matalat kustannukset auttavat myös voittamaan markkinoita huonomman kustannustehokkuuden yritysten joutuessa luopumaan kilpailevasta liiketoiminnasta. Lisäksi keskimääräistä korkeampi marginaali auttaa rahoittamaan sisäisesti suurimman osan yrityksen tulevasta kasvusta. Tämä vähentää yrityksen tarvetta käydä omistajien rahapussilla kasvun rahoittamiseksi.

Yrityksen pitää pyrkiä tehostamaan toimintaansa parantamalla tuotteitaan ja palvelujaan entistä kustannustehokkaampaan suuntaan. Sijoittajan pitää ymmärtää kuinka hyvin yritys vähentää kustannuksiaan kehittämällä toimintatapojaan. On todennäköistä, että nerokkaimmin kustannustehokkuuttaan parantavat yritykset ovat menestyksekkäimpi sijoituskohteita pitkällä aikavälillä. Kustannustehokkuudesta yritysjohtajat puhuvat Fisherin mukaan sijoittajille monia muita asioita innokkaammin. 

Kustannustehokkuuden parantaminen ei ole ainoa tapa parantaa marginaaleja. Yritykset voivat nostaa hintoja. Harvat yritykset pystyvät tähän ilman kilpailijoiden lisääntymistä. Hinnat voivat nousta kysynnän lisääntyessä. Yrityksen marginaalit voivat nousta myös, kun kilpailijat nostavat hintojaan enemmän mikä edesauttaa myyntiä asiakkaiden vaihtaessa myyjää. Nämä tavat kasvattaa marginaaleja ovat harvoin pitkäkestoisia. Pitkän aikavälin sijoittajalle jatkuvat hinnannostot liiketoiminta-alan kaikkien toimijoiden marginaalien kasvattamiseksi tarjoavat huonon ennusteen. Poikkeuksena voidaan pitää monopoleja ja muita tarkkaan säädeltyjä liiketoimintoja. Myöskään Fisher ei ymmärtänyt pysyvän kilpailuedun käsitettä joka syntyisi mm. psykologisten tekijöiden kautta.


    7. Onko yrityksellä loistavat suhteet henkilöstöönsä?
Yksi sijoittajien laiminlyömistä asioista on jättää tutkimatta kuinka hyvä työilmapiiri yrityksessä on. Loistava ilmapiiri työntekijöiden välillä johtaa parempiin voittomarginaaleihin. Loistavan ja keskitasoisen ilmapiirin ero tuottavuudessa on paljon suurempi kuin lakkojen suora vaikutus. Tehokas työnjohto mikä saa työntekijät tuntemaan itsensä hyvin kohdelluiksi parantaa tuottavuutta. Uusien työntekijöiden koulutus tulee kalliiksi, joten henkilökunnan nopea vaihtuvuus johtaa turhiin kustannuksiin. 

Kun yritysjohto pystyy vakuuttamaan kaikki työntekijät, että se palvelee heidän etujaan niin se saa palkinnoksi pienemmät kulut ja korkeamman tuottavuuden. Johdon pitää kohdella työntekijöitään kunnioituksella ja huomaavaisuudella ja kommunikoida heidän kanssaan hyvin. Ylimmän johdon pitää tietää miten jokaisessa työntekijäportaassa ajatellaan. Johdon pitää käsitellä epäkohdat nopeasti työntekijöiden kanssa. Epäkohtien esilletuojia ei voi rangaista vaan heidät pitää palkita. Työntekijöitä ei pidä vain käskeä vaan antaa heidän päättää kuinka hoitavat työnsä. Lakkojen suuri määrä kertoo vaikeuksista työilmapiirissä. Niiden puuttuminen ei tarkoita suoraan loistavaa ilmapiiriä.

Lisäksi yrityksen pitää maksaa palkkaa ansioiden mukaan. Keskimääräistä paremmin työntekijöilleen palkkaa maksava yritys millä on keskimääräistä parempi voittomarginaali omaa todennäköisesti hyvän työilmapiirin. Johdon pitää olla valmis parantamaan työntekijöiden palkkoja tuottavuuden noustessa alemmillakin tasoilla eikä kerätä kunniaa ja euroja vain itselleen. Kohtuuttoman suuren osan voitoista vievä yritysjohto takaa vain harvoin sijoittajalle parhaimmat mahdolliset tuotot pitkällä aikavälillä.


    8. Onko yritysjohdon keskinäinen työilmapiiri loistava?
Myös ylimmän johdon keskinäiset välit vaikuttavat yrityksen menestykseen. Heillä on suurin vastuu ja heidän päätöksillään on suurimmat vaikutukset. Parhaat mahdollisuudet sijoittajille tarjoavilla yrityksillä ylimmän johdon välit ovat loistavat. Kaikki ylimmässä johdossa luottavat toimitusjohtajaan ja hallituksen puheenjohtajaan. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että kaikki työntekijät voivat luottaa siihen, että ylimpään johtoportaaseen pääsee omilla ansioillaan. Sukulaisia eikä kavereita ei suosita urapolulla. Ylimmät johtajat tarkastelevat jatkuvasti palkkoja pätevyyden mukaan eikä korotuksia tarvitse erikseen pyytää. Ylin johto ei salli sooloilua vaan korostaa yhteen hiileen puhaltamista. Se myös käyttäytyy siten. Sijottaja löytää näistä asioista tietoa kysymällä niistä yrityksen työntekijöiltä eri hierarkiatasoilla.

Seuraava kirjoitus tulee ulos tammikuun ensimmäisellä viikolla.

Wednesday, December 14, 2016

Fisherin 15 kohtaa 4-5

    4. Pystyykö yritys myymään tuotteitaan ja palveluitaan keskimääräistä paremmin?
Harvoilla yrityksistä on niin hyvät tuotteet tai palvelut etteivät ne vaadi loistavaa myymistä. Myyminen on yksi liiketoiminnan perustoiminnoista. Toistuvat kaupat vanhojen ja tyytyväisten asiakkaiden kanssa ovat ensimmäinen merkki menestyksestä. Fisheristä sijoittajat eivät osaa arvostaa myyntiorganisaation suhteellista tehokkuutta tarpeeksi. Tämä johtuu hankaluuksista mitata asiaa yhtä helposti kuin monien muiden yritystoimintojen tehokkuutta. 

Markkinointi- ja myyntiorganisaation pitää olla koko ajan tietoinen asiakkaiden vaihtuvista haluista. Täten yritys voi tarjota tuotteita, joita asiakkaat haluavat juuri nyt. Jotkut markkinointiorganisaatiot tuottavat asiakkaille haluja, joista he eivät ole tietoisia. Ne luovat tuotekehittäjien kanssa markkinoita, joita ei ollut aiemmin olemassakaan. Pelkkä asiakkaiden halujen tarkkailu ei riitä vaan organisaation pitää myös viestittää myymiensä tuotteidensa hyödyistä asiakkaiden ymmärtämällä tavalla. 

Tämän kaiken pitää tapahtua mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla. Yritysjohdon pitää jatkuvasti mitata ja hallita prosessia. Myynti voi kärsiä kolmella eri tavalla mikäli johtaminen on puutteellista. 1. myyntimäärät voivat jäädä mahdollisuuksia pienemmiksi. 2. kustannukset kasvavat suuremmiksi kuin mahdollista mikä vähentää voittoja voittoja ja 3. Tiettyjen tuoteryhmien voitollisuus laskee, kun osa tuotteista ei saavuta täyttä potentiaaliaan. 

Myyntiorganisaation suhteellisesta tehokkuudesta on helppo löytää todisteita yrityksen ulkopuolisista lähteistä. Sekä kilpailijat että asiakkaat tietävät vastaukset. Myyntiorganisaation tehokkuus on vähintään yhtä tärkeä kuin tuotannon ja tuotekehityksen. Monet menestyvät yritykset kehittävät myyntiorganisaatiotaan kouluttamalla jatkuvasti henkilöstöään myyntiorganisaatiossa. Myynnin merkitys kasvaa nykyaikana jatkuvasti, koska asiakkailla on enemmän tietoa myytävistä tuotteista kuin aiemmin.


    5. Onko yrityksellä riittävä voittomarginaali?
Myynnin lisäys ei hyödytä mikäli se ei kasvata yrityksen voittoja. Sijoittajan ensimmäinen tehtävä on tutkia voittomarginaalia eli kuinka monta senttiä yritys tekee voittoa jokaista euroa nähden. 2-3 prosenttia suurempi voittomarginaali kuin seuraavaksi parhaimmalla kilpailijalla tekee sijoittajalle loistotuoton. Yritysten marginaalit vaihtelevat liiketoiminta-alojen sisällä sekä niiden välillä. Asiaa pitää tutkia pidemmällä aikavälillä kuin vuoden aikana. Marginaaleja pitäisi tarkastella ainakin yhden liiketoimintasyklin läpi. Liiketoiminta-alan marginaalit muuttuvat syklin mukaan lähes aina. 
Yrityksen pitää olla kaikissa tärkeimmissä tuotteissaan joko muita toimijoita kustannustehokkaampi tai vähintään yhtä tehokas kuin muut yritykset. Sen pitää myös näyttää sijoittajalle olevansa sitä tulevaisuudessakin. Tämä näkyy voittomarginaaleissa, kun yritystä verrataan kilpailijoihin.

Lähes kaikki yritykset kasvattavat marginaalejaan toimialan loistaessa. Vähemmän laadukkaat yritykset kasvattavat voittomarginaalejaan suhteessa enemmän syklin aikana kuin laadukkaat. Heikkojen yritysten marginaalit tippuvat paljon enemmän liiketoiminta-alan loiston himmetessä syklin huipun jälkeen. Sijoittaja ei tee suurimpia tuottoja pitkällä aikavälillä sijoittamalla heikompiin yrityksiin. Fisheristä ainoa syy sijoittaa heikomman voittomarginaalin yrityksiin on selkeät todisteet tilanteen muuttumisesta. Sykli ei saa olla muutoksen syy. Yrityksen pitää parantaa joko tehokkuuttaan tai tuoda uusia tuotteita markkinoille.

Vanhempien ja suurempien yritysten ollessa kyseessä suurimmat tuotot tulevat sijoittajalle yrityksen voittomarginaalin kuuluessa suurimpiin liiketoiminta-alallaan.. Tähän on olemassa yksi poikkeus. Joskus nämä yritykset pienentävät marginaalejaan nopeuttaakseen kasvuaan käyttämällä voittojaan tuotekehityksen ja myynnin kasvattamiseen enemmän kuin normaalisti. Sijoittajan pitää ottaa selville mistä on kyse marginaalien tippuessa eikä luottaa vain yrityksen sanaan. Sijoittajan pitää välttää näitä yrityksiä mikäli hän ei voi olla varma marginaalien tippumisen olevan väliaikainen ja tarkoituksellinen tapahtuma.

Sunday, December 11, 2016

John Bogle @Motley Fool

Haastattelun löydät täältä.

Muistiinpanot:

Miltä elämäsi näytti 1974?

Kutistuimme Vanguardin kanssa ja erosimme Wellington-yhtiöstä. Kärsimme suuria pääomanmenetyksiä. Meiltä lähti enemmän rahaa kuin tuli 83 kuukauden ajan. Kaikki pilkkasivat meitä, kuten Fidelity. Minun piti tietää olevani oikeassa pitkällä aikavälillä. Lisäksi sinun pitää ymmärtää, että rahoitusmarkkinoiden nettotulos on yhtä kuin bruttotulot-kulut. 25%:ia markkinoista on indeksoitu. Loput 75%:ia omistaa yksittäiset tekijät yksi kerrallaan. 75%:ia pelaa toisia vastaan indeksirahastoja suuremmilla kuluilla. Kokonaisuutena to 75%:ia häviää indeksille. Uusien ideoiden sykli on seuraava: Se ei tule koskaan toiminaan → se tulee toimimaan vähän aikaa → se on tuuria → hän on oikeassa.Viimeisen viiden vuoden aikana aktiivisista rahastoista on lähtenyt 400 miljardia. Ja 600 miljardia on siirretty indeksirahastoihin. Osa liikkeestä on mennyt väärään suuntaan eli ETF:ien treidaamiseen. Tämä on hullua.

Onko treidaamisessa hyviä puolia?

Se tarjoaa likviditeettiä markkinoille. Ne tarvitsevat sitä, mutta kuinka paljon?

Onko treidaaminen osa ihmisluontoa vai ovatko etujen ristiriidat syynä?

Ensiksi, markkinoilla on paljon egoja. Luulemme kaikki olevamme muita parempia. Meillä on myös massiiviset määrät myyntimiehiä, jotka voivat aina piestä indeksit. Jotkut rahastot voittavat aina jollakin aikavälillä indeksit. Siksi myyntimiehillä on aina jotain myytävää.

Pakosti jotkut ovat keskimääräistä parempia?

En ole varma. Uskon, että keskiarvolle on vaikea pärjätä, mutta voit tehdä työsi hyvin. Tällaisia yhtiöitä ovat mm. Dodge & Cox ja Longleaf sekä jotkin pienemmät toimijat. Ne kaikki hallinnoivat rahoja eivätkä markkinoi rahastoja. Pitkällä aikavälillä sijoittajat pärjäävät treidaajia paremmin. Heitä ei ole monia. Pitkään hyvin pärjäävät toimijat saavat liikaa rahaa ja suurten numeroiden laki tulee heitä vastaan.

Pitäisikö indeksirahastoihin käyttää muita painotuksia kuin yritysten markkina-arvot?

Markkina-arvoihin perustuva indeksirahasto voittaa aktiiviset rahastot helposti. Miten voisimme olla vaikeuksissa mikäli löytäisimme täydellisen indeksin? Pärjäävätkö muuten painotetut indeksit paremmin? Ehkä välillä, mutta en usko pitkällä aikavälillä. Se jääköön nähtäväksi. Jos näin käy niin jossain vaiheessa etu häviää. Niin markkinat toimivat. Pitäisikö minun luopua suhteellisen tulon (naapurieni voittamisen) varmuudesta ja siirtyä epävarmuuteen, jonka muut painotukset tuottavat. Tasapainotukset oovat historiassa tuottaneet paremmin, mutta se ei takaa tulevaisuutta. Historian tutkiminen voi tuottaa erilaisia tuloksia, mutta tulevaisuuden todellisesta maailmasta ne eivät kerro.

Kuinka monta indeksirahastoa salkkuun?

  1. Vanguard balance index fund, jossa 40%:ia bondeja ja 60%:ia osakeindeksiin. Molemmat USA:n. Jos olet nuori niin voit laittaa 80-85%:ia osakkeisiin. Jos vanha, 25%:ia osakkeisiin ja 75%:ia bondeihin. Tämä on nyrkkisääntö. Jos tarvitset kassavirtaa, kuten eläkkeellä niin voit sijoittaa osinkoja painottaviin indeksirahastoihin. Osingot kasvavat pitkällä aikavälillä. Historiassa on kaksi aikaväliä, jolloin osingot ovat vähentyneet merkittävästi. 1929-1932 ja 2007-2009.
Oletko 84 %:ia bondeissa, kun ikäsi on 84?

En, kyse on nyrkkisäännöstä. Kun ensimmäisen kerran puhuin säännöstä 1999 osakemarkkinat laskin osakepainon 75%:sta 30%:iin. Osakemarkkinat myivät 35x tulot. Lainamarkkinoiden korot olivat 7%:ia. Mietin silloin miksi minulla pitäisi olla senttiäkään osakkeissa? Nyt osakkeet ovat kohtuuhinnoissa tai hieman kalliita ja myyvät 15-18x tulot lähteestä riippuen.

Näen osakemarkkinoilla 2%:n osingot ja 5%:n vuotuisen tuloskasvun, joista tulee 7%:n kokonaistuotot seuraavien kymmenen vuoden aikana. En näe spekulatiivisia tuottoja tulevan. Inflaatio on ehkä 2%:ia, joten reaalituotto on 5%:ia. Normirahastot ottavat 2%:ia → 3%:n reaalituotto. Sijoitusneuvoja ottaa 1%:n, silloin jää 2%.ia. Jos hyppäät rahastosta toiseen saat 2%:n kulut eli sinulle ei jää mitään. Rahastoyhtiöt tuottavat omistajilleen, mutta asiakkaille eivät juuri mitään. Mitä pidempi aikaväli on kyseessä sitä enemmän ne vievät. Nykynuoret elävät 90-vuotiaiksi, joten heiltä yhtiöt vievät tuottoja noin 70 vuotta. Siitä tulee hirveä rahasumma joka ei hyödytä asiakasta.

Mitä neuvoja antaisit suoraan osakkeisiin sijoittaville?

Sijoita vakavat rahasi osakeindeksiin. Voit laittaa hieman myös lainapapereihin ikäsi mukaan. Älä katso indeksiä vuosikymmeniin. Kun seuraavan kerran tarkastelet tilannetta, sinulla on enemmän rahaa kuin luulet. Voit laittaa uhkapeleihin 5%:ia rahoistasi mikäli haluat harrastaa niitä.

Miten näet Vanguardin 100:n vuoden kuluttua?

En usko Vanguardin tuhoon ellemme näe suurta pörssiromahdusta. Minun rahani ovat Vanguardissa. Oman osansa ottaminen indeksistä on toiminut menneisyydessä ja tulee toimimaan tulevaisuudessakin.

Monday, December 5, 2016

Fisherin 15 kohtaa 1-3

Fisherillä oli viisitoista kohtaa, joita hän tutki jokaisesta yrityksestä. Hänestä lähes kaikkien kohtien piti päteä, jotta hän saattoi lähteä puhumaan johdon kanssa. Nämä kohdat käsittelivät lähinnä johtajien laatua ja liiketoiminnan ominaispiirteitä. Tärkeitä laatutekijöitä johdon kohdalla olivat mm. rehellisyys, pitkäjänteisyys, avoimuus muutoksille ja konservatiivisuus kirjanpidossa. Yrityksen tärkeitä ominaispiirteitä olivat mm. kasvuhakuisuus, korkeat voittomarginaalit, korkea pääoman tuotto ja panostus tuotekehitykseen. Viidentoista kohdan lista:


  1. Onko yrityksen tuotteilla tai palveluilla merkittävä kasvumahdollisuus joka kestää useampia vuosia?
Laskeva tai tasaisena pysyvä myynti ei tarjoa sijoittajalle pitkällä aikavälillä mahdollisuuksia suuriin tuottoihin. Yritys voi kasvattaa voittojaan lyhyellä aikavälillä, mutta pidemmällä se ei sitä mahdollista. Suuriin tuottoihin tähtäävä sijoittaja etsii vain pidemmän aikavälin kasvua mikä lisää yrityksen tuottoja. Sijoittaja ei myöskään voi keskittyä yrityksiin, joiden liiketoiminnan voi odottaa kasvavan jonkin aikaa, mutta pysähtyvän sen jälkeen. Nopeimminkaan kasvavat yritykset eivät lisää myyntiään joka vuosi. Uusien tuotteiden ja palveluiden myynti kasvaa sykähdyksittäin. Älä odota jatkuvaa tasaista kehitystä. Myös liiketoimintasykleillä on merkitystä. Ne tuovat ovat vaihtelunsa myyntiin. Kasvuvauhtia ei pidä arvioida vuosittain vaan katsoa sitä useamman vuoden jaksoissa. Monet yritykset pystyvät osoittamaan kasvunsa jatkuvan pidemmälle kuin lähivuosiin. 
 
Fisher jakoi kasvavat yritykset kahteen ryhmään eli niihin, jotka sattuivat olemaan päteviä toimien kasvualalla ja niihin, jotka kasvoivat niiden ollessa päteviä. Ensimmäisestä ryhmästä esimerkkinä hän kuvasi Alcoaa joka keskittyi alumiiniin ja Du Pontia joka alunperin toimi ruudinvalmistajana, kunnes siirtyi mm. polymeerien, kuten nylonin ja teflonin valmistukseen. Molemmat ryhmät voivat tehdä sijoittajalle paljon rahaa mikäli niiden johtajat ovat päteviä. 

Yksi tärkeimmistä sijoitusmenestyksen tekijöistä on sijoittajan kyky ymmärtää miltä yrityksen myynnin kasvu näyttää tulevaisuudessa. Väärät arviot voivat olla tuhoisia. Lisäksi sijoittajan pitää koko ajan ymmärtää kuinka hyvin yritysjohto osaa nähdä teknologiamuutokset ja pitää huolen kasvun mahdollistavasta tuotekehityksestä. Huolellinen sijoittaja tutkii jatkuvasti kuinka johto pitää huolta myynnin kasvusta keskittämällä parhaat työntekijät ja resurssit myynnin kasvattamiseen pitkällä aikavälillä. Tämän kohdan täyttyminen oli Fisheristä yksi tärkeimmistä edellytyksistä sijoituskohteen löytämisessä.


2. Onko johto valmis kehittämään uusia tuotteita ja prosesseja, kun nykyisten mahdollisuudet kasvuun ovat jo käytetty?
Nykyiset tuotteet riittävät harvalla yrityksellä vuosikymmeniä kestävään kasvuun joka tuo sijoittajalle parhaimmat tuotot. Yrityksen pitää panostaa tieteelliseen tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Näillä keinoilla se saa parhaiten kasvatettua myyntiä pitkällä aikavälillä. Uudet tuotteet ja vanhojen kehittäminen parantavat mahdollisuuksia. Parhaiten sijoittaja yleensä saa tuottoja panostamalla yrityksiin, joiden uudet tuotteet liittyvät nykyisiin. 

Tämä ei tarkoita suoraan, että yrityksen pitäisi keskittyä vain tiettyihin tuotteisiin. Sillä voi olla useampi tuoteryhmä, joihin se kehittää uusia tuotteita. Yritys joka luo tulevaisuuden kasvulleen perustan ja keskittyy tutkimuksessaan perustaansa tuottaa parhaimmat mahdollisuudet tulevaisuuden kasvulle. Uusien tuotteiden kehittäminen täysin uusiin liiketoimintoihin, jotka eivät vastaa yrityksen nykyliiketoimintaa epäonnistuvat todennäköisemmin.


    3. Kuinka tehokasta on yrityksen tuotekehitystoiminta kokoon nähden?
Monet yritykset ilmoittavat tuotekehityskulunsa, joten sen tehokkuuden mittaaminen yrityksen kokoon ja muihin alan yrityksiin nähden ei kuulosta monimutkaiselta toiminnalta. Yksi suuri ongelma tästä tulee, koska kaikki yritykset eivät mittaa samoja kulueriä yrityksen tulokseen. Sijoittaja voi käyttää lukuja vain karkeiden arvioiden tekemiseen siitä tekeekö yritys epänormaalin paljon tuotekehitystä vain selkeästi muita vähemmän. Hyvin johdetuissa yrityksissäkin erot tehokkuuden välillä voivat olla kahden suhde yhteen. Hyvin ja huonosti johdettujen erot ovat sitäkin suuremmat.

Uusien tuotteiden ja menetelmien luomisessa tarvitaan useamman alan korkeaa osaamista. Uudet tuotteet ovat harvoin yhden neron kehittelemiä. Pelkkä osaaminen ei riitä vaan tarvitaan myös laadukasta johtamista, joka saa eri taustat omaavat ihmiset toimaan tehokkaasti kohti yhteistä päämäärää. Tuotekehittäjien, tuotannon ja myynnin yhteensovittaminen ei ole helppoa. Mikäli se ei onnistu niin uusia tuotteita ei valmisteta niin halvalla kuin mahdollista eivätkä uudet tuotteet saavuta parasta mahdollista myyntiä. Tällöin vaarana on tehokkaampien kilpailijoiden valtaamat markkinat. 

Myös ylimmän johdon pitää ymmärtää tuotekehitysprosessien tärkeys. Kehitysprojekteja ei pidä laajentaa hyvinä vuosina ja vähentää yhtäkkiä huonoina. Jotkut ylimmässä johdossa voivat siirtää yhtäkkiä omiin tarkoituksiinsa muissa tärkeissä projekteissa olevia osaajia keskeyttäen projektit hetkellisesti tärkeän projektin vuoksi. Tämä on harvoin järkevää. Menestyksekkään kaupallisen tutkimuksen ydin on, että yritys keskittyy vain projekteihin, joista on odotettavissa suurimmat voitot verrattuna kuluihin. Fisheristä monet yritysjohdossa eivät ymmärtäneet tätä. Yritysjohdon pitää välttää houkutuksia laittaa suuria panostuksia projekteihin, joiden markkinat ovat liian pienet merkittävien voittojen tekemiseen. 

Mikäli sijoittaja ei löydä yrityksen ilmoittamia lukuja tuotekehityspanostuksista, voi hän yrittää löytää vastauksia itse puhumalla alan tutkijoille yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa, kilpailijoille ja tilastokeskuksille. Yksinkertaisempi tapa voi olla tutkia yrityksen tekemiä voittoja ja myynninkasvua verraten niitä tuotekehityspanoksiin pidemmällä aikavälillä. Fisher esittää yhdeksi mahdolliseksi ajanjaksoksi kymmentä vuotta.

Thursday, December 1, 2016

Jim Rogers @Singapore 2013

Luennon löydät täältä.

Kiinasta:

1800-luku oli Ison-Britannian, 1900-luku Yhdysvaltojen ja 2000-luku tulee olemaan Kiinan. Kiina yhteiskuntana koki 300-400:n vuoden laskukauden, kunnes 1978 Deng Xiao Ping alkoi avaamaan Kiinaa kohti markkinataloutta. Loppu on historiaa. Kiina on ainoa maa joka on ollut vauras useampana ajanjaksona. Sillä on ollut 3-4 ajanjaksoa, kun se on ollut vauras ja yhtä monta katastrofia. Syytä en tiedä. Mikään yksittäinen maa ei selviä ilman takaiskuja. 1800-luvun Yhdysvallissa oli 15 lamaa ja sisällissota eikä lakeja juuri ollut. Virkamiehet olivat lahjottavissa halvalla hinnalla. Nykyäänkin he ovat, mutta tulevat kalliimmaksi. Nyt kiinalaiset työskentelevät aamusta iltaan, säästäen ja sijoittaen 35%:ia tuloistaan, kun Yhdysvalloissa sama luku on 2%:ia. Tämä lisää menestystä.

Menestyksestä:

Kun muutin pienestä kaupungista Alabamasta Yalen yliopistoon en tiennyt mitään enkä ollut yhtä viisas kuin muut, joten jouduin tekemään paljon työtä. Jos haluat menestyä niin opiskele historiaa ja filosofiaa, jos haluat olla rikas, tee samoin. Jos opiskelet taloutta yliopistossa, opit vääriä asioita ja joudut opiskelemaan kaiken uudestaan valmistumisesi jälkeen. Historia osoittaa, että maailma muuttuu koko ajan. Maailma on muuttunut 15:sta vuodessa, katsot mitä ajanjaksoa historiassa tahansa. Wall Streetilla pärjää, kun ymmärtää maailmaa. Älä kuitenkaan usko mitä luet vaan varmista tosiasiat monesta eri lähteestä. Tee myös itse aina johtopäätöksesi.

Pelkästään tämän tosiasian ymmärtäminen tuottaa sinulle edun muihin verrattuna. Opiskele filosofiaa niin opit ajattelemaan itse. Suurin osa ei ajattele, joten he eivät huomaan muutoksen tulevan. Vielä tärkeämpää on opiskella intohimonsa kohdetta. Muut vähättelevät valintojasi, mutta tämä tuottaa sinulle menestystä joku päivä. Vanhempasi tulevat sitten sanomaan, että he tiesivät sinun menestyvän, vaikka eivät siihen uskoneetkaan, kun tulivat tekemään valintasi. Muut vähättelijät tulevat pyytämään sinulta töitä menestyksesi jälkeen.

Muuta välillä pois kotoa. Mieluummin kauemmas, jotta ymmärrät paremmin itseäsi ja kotimaatasi. Vain menemällä vähäksi aikaa pois se on mahdollista. Ole poissa muutama vuosi ja palaa takaisin, jos olet vielä siitä kiinnostunut.

Aasiasta

Olen optimistinen Kiinan lisäksi myös monien muiden maiden suhteen. Myanmar eli entinen Burma oli aiemmin Aasian rikkain maa, kunnes se vetäytyi kuoreensa ja heitti ulkomaalaiset ulos. 50 vuodessa siitä tuli köyhä. Nyt maa on taas avautumassa. Siellä on koulutettu väestö ja rikkaat luonnonvarat. Se on nyt kuin Kiina 1980-luvulla. Uskon myös Koreoiden yhdistyvän lähiaikoina. Seurauksena yksi mielenkiintoimmista valtioista. Japani ei tule pärjäämään sille. Aasiassa on 120 miestä sataa naista kohtaan, joten naisilla tulee olemaan valtaa tulevaisuudessa. Naisilla on siksi paljon mahdollisuuksia tulevaisuudessa Aasiassa.

Tulevista sykleistä.

80, 90, 00-luvuilla talousmiehet pyörittivät maailmaa. Heidän veronsa kasvavat ja sääntely lisääntyy poliitikkojen toimesta. Seuraavaksi taloutta vetävä raaka-aineiden, kuten maataloustuotteiden tuottajat. He pyörittävät maailmaa seuraavat 20-30 vuotta. Viljelijät ovat ympäri maailmaa ikääntyneitä ja heistä on pulaa. Maanviljely on epäsuosittua liiketoimintaa. Koska maanviljelijöistä tulee pulaa, voivat he tehdä omaisuuksia. Väestönkasvu lisää kysyntää, kun tarjonta ei kasva. Siksi hinnat nousevat.

Kys: Miten otat huomioon poliittisen ja taloudellisen ilmapiirin sekä ympäristön tilan sijoittaessasi?

Nämä kaikki on otettava huomioon tai konkurssi seuraa. Voit tehdä paljon rahaa, jos ymmärrät ne kaikki. Puhdas vesi on tärkein. Ilman sitä kansakunnat ja kaupungit tuhoutuvat. Ne voivat kestää sodat ja vallankumoukset, mutta ilman puhdasta vettä kaikki häviää. Kiinassa ja Intiassa on suuria ongelmia puhtaan veden kanssa. Ympäristön puhdistaminen Kiinassa on yksi parhaista sijoitusmahdollisuuksista tulevaisuudessa.

Mitä Kiinan internet-teollisuudelle tapahtuu 20 seuraavan vuoden aikana? Tuleeko Kiinasta demokratia seuraavan 30 vuoden aikana?

Internet-buumi on vasta alussa ympäri maailmaa. Hallitukset yrittävät säädellä sitä siinä onnistumatta. Ainut tapa on katkaista sähköt, mutta se haittaa kaikkien elämää. Kiina muuttuu avoimemmaksi. Aasiassa menestytään ensin ja vapautetaan markkinoita sen jälkeen. Tämä on tapahtunut mm. Japanissa, Koreassa ja Singaporessa. Platonin yhteiskuntajärjestelmien muutokset: Diktatuuri → Oligarkia → Demokratia → Kaaos → Diktatuuri. Näin näyttäisi käyvän myös Aasiassa.

Mikä liiketoiminta yhdistyvässä Koreassa kannattaa?

Mikä tahansa mistä olet kiinnostunut. Koreassa on myös pohjoisin jäävapaa satama joka tulee ottamaan mm. Singaporen satamalta markkinaosuuksia, koska siitä on lyhyin ma.tka siperian rautatien kautta Eurooppaan.

Mitä mieltä olet väitteestä, että monet taloudet Aasiassa ovat kuplia?

Kaikkialla on matalat korot. Tämä on ensimmäinen kerta, kun kaikki suuret keskuspankit ”printtaavat” rahaa heikentääkseen valuuttojaan. USA:ssa osakkeet ovat kaikkien aikojen huipuissa, vaikka talous ei sitä tuekaan. Kuplia on ympäri maailmaa: USA:n yliopistokoulutus, Euroopan jalkapalloseurat, Hong Kongin ja Kiinan kiinteistökuplat, jne. Aasia on paremmassa taloudellisessa asemassa: Kiina, Korea, Japani ja Singapore ovat velkojia, kun taas Yhdysvallat on velkaantunein kansakunta maailmanhistoriassa. Kaikki kärsivät, kun kuplat puhkeavat. Aasia vähemmän, koska mailla on siellä vähemmän velkaa. Osta kiinan valuuttaa Renmimbiä, jos voit.

Tuesday, November 29, 2016

Fisherin menetelmä

 Fisherin menetelmä

Fisherin menetelmää käyttämällä on tarkoitus löytää parasta liiketoimintaa mitä johtaa paras johto ja sijoittaa siihen huolehtimatta paljoa numeroista. Hänen tarkoituksensa oli löytää muutama erinomainen sijoituskohde ja pysyä niiden mukana vuosikymmeniä. Fisherin menetelmän voi jakaa kolmeen osaan: ideoiden löytämiseen, yritysten tutkimiseen asiakkaiden, alihankkijoiden ja mm. entisten työntekijöiden avulla ja johdon tapaamiseen. Tämä vaatii aikaa, ymmärrystä liiketoiminnasta ja taitoa.

Sijoituskohteen löytämiseen Fisherillä meni kuukausia. Se voi tuntua nykyajan nopeasti muuttuvassa maailmassa ikuisuudelta. Sitä se ei ole, koska sijoituksia on tarkoitus pitää vuosikymmeniä. Muutaman kuukauden prosessi on pieni hinta vuosikymmenien tuotoista. Sijoittajan pitää ajatella itse onko Fisherin menetelmän vaatiman ajan käyttäminen tarpeellista hänen tavoittelemien tuottojen vuoksi. Vastaus on yksilöllinen.

Yhden sijoituksen tekeminen oli hänellä työn ja tuskan takana. Tähän meni kuukausia. Fisher meni harvoin niin pitkälle, että kävi tutustumassa yrityksiin ja puhumassa johdon kanssa. Hänen mukaansa vain noin joka 250:s idea johti sijoitukseen. Noin joka 100:s idea johti puhumiseen johdolle ja keskimäärin noin joka 5:s idea johti yrityksen tutkimiseen. Hänen tarvitsi harvoin käyttää kuukausia sijoituskohteen tutkimiseen, koska suurin osa yrityksistä karsiutui menetelmää hyödyntämällä pois alkuvaiheessa. Tämä menetelmä muistuttaa nykyaikaista automaattista osaketutkintaa tunnuslukujen avulla, mutta Fisher keskittyi enimmäkseen laatunäkökulmaan numeroiden järsimisen sijaan. Osa laatutekijöistä näkyy yrityksen numeroista, joten Fisher kiinnitti myös miihin huomiota.


Ideoiden löytäminen

Fisher hyödynsi yrityskontaktejaan ja muita sijoittajia löytääkseen sijoituskohteita. Yrityskontaktejaan hyödyntämällä hän sai viidesosan ideoistaan ja neljä viidesosaa muilta sijoittajilta. Tämä tuli yllätyksenä, kun hän tutki mistä hän sai ideansa. Hän oli uskonut yrityskontaktien tuovan suurimman osan ideoista. Hän ei kuunnellut montaa kertaa ketä tahansa vaan suurin osa hänen ideoistaan tuli harvoilta sijoittajilta ja loppu yrityskontakteilta.

Hän antoi jokaiselle nuorelle sijoittajalle mahdollisuuden tavata hänet kerran puhuakseen sijoituskohteista. Hän tapasi harvoin saman henkilön useamman kerran. Hän oli valmis uuteen tapaamiseen ja halukas ajatustenvaihtoon mikäli hän uskoi ensitapaamisen jälkeen sijoittajan olevan harvinaisen kyvykäs. Nämä henkilöt antoivat hänelle monia ideoita vuosikymmenten varrella. Hänellä oli viidentoista kohdan tarkistuslista, minkä hän kävi läpi jokaisen idean kohdalla. Hän sai samalta ihmiseltä useamman idean vain kahdesti. Toinen oli hänen poikansa Ken Fisher, jonka ideoita hän hyödynsi kolmesti. Toisen henkilön molemmat ideat saivat hänet häviämään rahaa.

Muita sijoittajia voi käyttää hyväkseen löytääkseen ideoita, mutta heidän hyödyntämisessään pitää olla valikoiva. Kaikki sijoittajat, jotka näyttävät menestyvän eivät ole taidokkaita tai älykkäitä. Heillä voi olla pidempään onnea kuin muilla. Fisher käytti muiden ideoita vain, kun hän oli varma toisen sijoittajan kyvykkyydestä ja hänen ideoiden hyvyydestä. Vain tutkimalla tarkkaan muiden kyvykkyyttä voit hyödyntää heidän ideoitaan. Ilman varmuutta pätevyydestä on turha ajatella kenenkään ideoiden hyödyntämistä. Jos et pysty sitä muodostamaan sitä niin sinun on turha kuunnella häntä. Sosiaalisen median aikakaudella mielipiteitään tosiasioina tarjoavia ihmisiä löytyy tuhansia. Sinun pitää löytää vain muutama varmasti kyvykkäänä pitäväsi henkilö ja hyödyntää vain heidän ideoitaan sekä omiasi. Yritysten tutkimisen suosittelen hoitamaan itse.

Pätevyyttä ei takaa maine sijoitusguruna tai muutaman vuoden menestys nousumarkkinoilla. Pitkän aikavälin eli vuosikymmenien jatkuvat suuret tuotot kertovat enemmän. Sosiaalisen median aikakaudella sitä ei takaa myöskään suuret seuraajajoukot, jotka kertovat enemmän laumasielujen uskosta kuin todellisesta pätevyydestä. Sitä ei takaa myöskään vaikeiden termien käyttö. Kyky yksinkertaistaa vaikeat asiat niin pitkälle kuin on järkevää, mutta ei pidemmälle kertoo paljon enemmän. Tämä on poikkeuksellinen kyky joka löytyy kaikilta tutkimiltani huippusijoittajilta. Fisherkään ei ole poikkeus.



Yritysten tutkiminen

Ideoiden löytämisen jälkeen Fisher alkoi tutkimaan yrityksiä. Hän hyödynsi monia lähteitä, kuten tilinpäätöstiedotteita, kilpailijoita, asiakkaita, alihankkijoita ja entisiä työntekijöitä. Fisher itsekin ihmetteli kuinka tarkan kuvan hän onnistui yrityksen vahvuuksista ja heikkouksista saamaan hyödyntämällä useampia lähteitä, jotka olivat tekemisissä yrityksen kanssa. Ilman lähteiden salassapitoa tämä ei olisi onnistunut. Fisherin piti saada jokainen lähteensä luottamaan itseensä. Hänen piti myös elää vuosikymmenet tämän luottamuksen arvoisena, koska hänen lähdeverkostonsa olisi hävinnyt. Fisherin menetelmän suurin heikkous on sen kesto. Hyvät mahdollisuudet voivat hävitä sillä aikaa, kun yritystä tutkitaan. 

Kysymysten piti olla älykkäitä ja hyvin valmisteltuja. Kilpailijat olivat yksi parhaista lähteistä. Käymällä läpi liiketoiminta-alan viisi yritystä läpi ja kysymällä älykkäitä kysymyksiä niiden kilpailijoiden vahvuuksista ja heikkouksista sai Fisher luotua yllättävän tarkan ja yksityiskohtaisen kuvan. Ihmisten eli yritysjohdon kyvykkyydestä tarkan kuvan hän sai puhumalla alihankkijoiden, asiakkaiden ja muiden henkilöiden, jotka toimivat yhdessä yritysjohdon kanssa. Entisten työntekijöiden kanssa hänen piti olla tarkkana, koska heidän motiivinsa eivät olleet aina puhtaita. Sijoittajan on tärkeää ymmärtää syyt heidän lähtöönsä yrityksestä. Entisen työntekijät eivät olleet erotettuina niin luotettavia lähteitä kuin vapaaehtoisesti lähteneet.

Copyright © Tommi Taavila 2016

Sunday, November 27, 2016

Ray Dalio @Milliken instituutti

Videon löydät täältä.

Mitkä ovat Bridgewaterin oleelliset ominaisuudet?

Merkityksellinen työ ja merkitykselliset ihmissuhteet, jotka saavutaan radikaalilla läpinäkyvyydellä ja rehellisyydellä. Missio tehdä suuria asioita niiden ihmisten kanssa, joista välittää. Edelliset asiat tarkoittavat mahdollisuuksia puhua virheistä, heikkouksista ja ongelmista., jotta kissa voidaan heti nostaa pöydälle. Se tarkoittaa myös, että kaikki voivat nähdä kaiken. Tämä mahdollistaa kaikille todellisen ymmärryksen, jotta he voivat tehdä itsenäiset päätökset ja arviot. Ei voi olla ideameritokratiaa ilman niitä.

Kaikki voivat tuoda esille virheensä ja heikkoutensa. Silloin niiden yli pääsee helpommin. Seurauksena on paremmat tulokset ja ihmissuhteet, vaikka virheet ja heikkoudet tuottavat tuskaa. Ideoiden hyvyys ratkaiseen eikä meillä ole hierarkiaa. Tämä on syy menestykseen. Markkinat tuottavat palautteen mikä kehittää nöyryyttä. Sinun pitää olla itsenäinen ajattelija menestyäksesi markkinoilla, koska konsensus näkyy hinnoissa. Näkökulmasi pitää olla erilainen muihin verrattuna. Kun olet eri mieltä, todennäköisyys olla väärässä on iso.

Aluksi kaikki on vaikeaa, mutta siihen tottuessa samat asiat muuttuvat tuskasta nautinnoksi. Järkevä puolemme haluaa sitä, mutta tunteellinen e. Se on vaikeaa. Jotkut pystyvät ja toiset eivät.

Miksi kaikkien keskustelujen nauhoitus on tärkeää?

  1. Totuus tulee ilmi
  2. Kaikkin näkevät toisten tekevän virheitä
  3. Kaikki ymmärtävät mitä on tapahtumassa
  4. 'voit tuoda esiin kaikki näkökulmat ja käsitellä niitä
  5. Omistajamielenlaatu

Mikä on pisteidenkerääjä?

1984-1985 aloitimme laittamaan sääntöjä tietokoneelle. Olemme koneistaneet päätöksentekomme. Uskon todisteisiin perustuvaan järjestelmään ja koneiden kykyyn auttaa päätöksissä. Tetoa pitää jatkuvasti kerätä. Jokainen voi lisätä panoksensa keskusteluun yhtä aikaa iPadilla. Jokainen tarjoaa palautetta. Kaikki voidat tuoda ilmi ajatuksensa. Voimme käsitellä erimielisyydet heti. Ennen pitkää saamme kerättyä eri ihmisten eri uskottavuudet eri ulottuvuuksissa pisteyttämällä palautetta ja muita ihmisiä.

Jotkut ovat parempia joissakin asioissa. Heidän osaamiseensa voi luottaa joissakin asioissa ja toisissa taas ei. Kaikki tämä tieto on nähtävissä livenä jokaisen iPadilla. Tämä on voimakas väline. Minulle on tärkeää, että tiedän viisaimpien ihmisten olevan eri mieltä ja nähdä asiat heidän silmin. Näin pienennän mahdollisuuksiani olla väärässä. Mielestäni ihmiskunnan suurin tragedia on väärien ajatusten pysyminen ihmisten päissä, koska niitä ei ole testattu. Tietokone tekee myös arvionsa ihmisistä tietojen perusteella. Siten muodostamme paremman ymmärryksen ihmisistä ja kommunikoimme paremmin. Me tarvitsemme muita rooleissa, joita emme voi itse täyttää.

Mitkä ovat suurimmat väärinkäsitykset Bridgewaterista?

Sitä pidetään kulttina. Se ei ole kultti vaan itsenäistä ajattelua. Sinä tiedät, että sinulla on velvollisuus ja oikeus ymmärtää kaikki. Se on kulttuurimme. Itsenäinen ajattelu vaatii myös erimielisyyksien esilletuomisen ja niiden käsittelyn. Jokainen voi hyväksyä asiat sen jälkeen, kun ne on käsitelty eri näkökulmista. Tieto reilusta päätöksenteosta tekee siitä vähemmän tunteellista.

Voivatko muut olla kanssasi eri mieltä?

Kehitin järjestelmän, koska tarvitsin sitä. Se tuo esiin virheeni ja haavoittuvuuteni. Se ei toimisi, jos en toimisi siten. Saan negatiivisiä pisteitä koko ajan ja palkitsen niitä esilletuovia ihmisiä.

Kerro tunteista

Intohimo, inspiraatio ja jännitys saavat meidät nousemaan ylös aamulla. Vaaralliset tunteet kaappaavat meidät ja tuottavat ongelmia.

Kerro miten näitte finanssikriisin tulevan 2008

Monilla oli eri näkemyksiä. Meillä oli kyky päästä yhteisymmärykseen siitä mitä oli tapahtumassa erimielisyydestä huolimatta. Ilman itsenäistä ajattelua emme olisi erottautuneet muista. Meillä piti samaan aikaan olla pelko erehtyä, koska et voi koskaan olla luottavainen siitä, että olet oikeassa markkinoilla. Kaikki tapahtuu yhä uudestaan. Jos pystyt katsomaan tilannettasi historiallisesta näkökulmasta ja toimimaan historian periaatteiden mukaan auttaa se sinua. Tämä auttoi meitä toimimaan, vaikka emme voineet olla satavarmoja oikeassaolosta.

Taidat olla syvästi kiinnostunut markkinoista ja psykologiasta?

Psykologia on jatke ihmissuhteille. Markkinat liittyvät työhöni. Yritykseni johtaminen tarkoittaa molempien käsittelyä. Tarvitse perusasioita, ymmärrystä psykologiasta, neurologiasta ja tekoälystä, jotta ymmärrän ihmisiä ja koneita joiden kanssa työskentelen.

Mikä sinua kiinnostaa makrotaloudessa?

Suuri kuva. Se tuottaa ymmärrystä maailmasta eli kuinka palaset sopivat yhteen. Lisäksi markkinoilla pelatessa saa todellisen palautteen siitä miten pärjää.

Kuinka suojelet itseäsi omilta harhoiltasi?

Ihmiset ympärilläni auttavat niissä. Huolehdin myös itse niistä. Uskon nyt tietäväni heikkouteni, koska olen saanut riittävästi turpaani markkinoilla. Olen huomannut, että menestyjillä on ominaisuuksia, jotka ovat kaksiteräisiä miekkoja. Jotkut ovat luovia, mutta epäluotettavia. Menestyjät ovat ajan myötä oppineet käsittelemään heikkouksiaan.

Mikä yllytti sinut julkaisemaan periaatteesi?

Opin markkinoilla virheitä tehdessäni kirjaamaan kriteerit jokaiselle tekemäni kaupalle. Tämän jälkeen koodasin ne. Uskoin asioiden tapahtuvan yhä uudelleen. Huomasin kehittyväni kirjaamalla kaiken ja palaamalla asiaan. Se auttoi myös muita, koska keskustelimme olivatko kriteerit hyviä. Siksi seuraavaa päätöstä tehdessämme olimme hieman parempia kuin ennen.

Mistä virheestä opit paljon?

Epäonnistun noin kolmasosassa kaupoistani. Suurin virheeni oli vuosina 1979-1981, kun laskin ettei USA voinut maksaa velkojaan sen pankkien lainatessa rahaa latinalaiseen amerikkaan. En odottanut pankkien saavan rahojaan takaisin minkä takia uskoin laman tulevan. Laman sijaan osakemarkkinat olivat pohjilla 1982 ja pitkä nousumarkkina oli edessä. Opin siitä nöyryyttä. Teen virheitä myös keskittymällä liian moneen asiaan kerralla. Olen myös huono ulkoluvussa. Suurin opetus 1982 virheessä oli oppia etsimään kanssani erimielisiä ihmisiä ja tasapainottamaan riskejäni. Lisäksi historian opiskelu tuli tärkeämmäksi. Menestys tulee enemmän siitä, että tiedät mitä et tiedä, kuin siitä mitä tiedät tietäväsi.

Tuesday, November 22, 2016

Philip A. Fisher

Jos et tee jotain paremmin kuin muut, älä tee sitä ollenkaan!”



Fisher oli laatuyhtiöajattelun edelläkävijä. Hän uskoi laadukkaan liiketoiminnan ja johtamisen tuottavan parhaat tulokset sijoittajille kaikissa olosuhteissa. Oli kyse inflaatiosta, deflaatiosta tai vakaan kasvun ajoista niin laatu oli paras vaihtoehto hänelle. Hän oli parhaimmillaan sijoittajana, kun laittoi rahansa teollisuusyrityksiin, jotka hyödynsivät luonnontieteitä kehittämällä markkinoita valloittavia tuotteita. Hän uskoi myös rahoituslaitosten ja kulutustuotteita tekevien yritysten tarjoavan huippukohteita, mutta ei uskonut pystyvänsä niitä itse varmasti löytämään. Yksi syy jälkimmäiseen oli ehkä hänen liiallinen uskonsa rationaalisuuteen, kun monien kulutustuotteita tekevien yritysten liiketoiminnan kulmakivi on brändi joka on enimmäkseen epärationaalisuuden tulosta. Hän uskoi saavansa parhaat tuloksensa teknologiaa hyödyntävistä yrityksistä. Hänen sijoitustuloksensa vahvistavat väitteen. Hän uskoi liian monen sijoittajan keskittyvän liian monen alan yrityksiin.

Fisher ei uskonut vahvasti hajauttamiseen vaan keskitti omistuksensa pienempään yhtiömäärään. Suurin osa hänen salkustaan oli muutamissa osakkeissa. Hänen pitkäikäisimmät omistuksensa olivat Motorola ja Texas Instruments. Hän omisti niitä 1950-luvulta aina 2000-luvun alkuun saakka. Hän oli poikansa mukaan viimeisinä vuosinaan jo dementoitunut eikä kyennyt tekemään päätöksiä järkevästi. Tarkkoja sijoitustuloksia hänestä ei ole kukaan julkaissut, joten on mahdotonta sanoa kuinka hyvin hän pärjäsi. Pelkästään Motorolaan ja Texas Instrumentsiin sijoittamalla hän teki äärimmäisen hyvät tuotot.

Fisher oli kärsivällinen, älykäs, muuntautumishaluton pohdiskelija. Hän piti eniten kolmesta asiasta: kävelemisestä, työnteosta ja huolehtimisesta. Hän pystyi kävelemään pitkiä matkoja nauttien joka hetkestä ollen rennoimmillaan. Hän käveli töihin ja sieltä kotiin joka päivä. Hän oli minimalisti jonka ainoa luksus oli näköala hänen kodistaan. Hän ei koskaan halunnut muuttaa mitään elämästään. Hän oli toimistossaan aina yhdeksästä neljään. Yksi syy miksi hän aina käveli työmatkat oli se, että hän ei pitänyt väkijoukoista eikä halunnut kommunikoida muiden kanssa. Hänellä oli muutamia asiakkaita ja hän luennoi jonkin aikaa Stanfordissa. Hänen kirjansa common stocks and uncommon profits toimi pitkään oppikirjana siellä. Hän myös pelkäsi kaikkea ja kaiken aikaa. Hän huolehti niin paljon, että ei ottanut juurikaan riskejä sijoittaessaan. Siksi hänestä ei tullut niin rikasta kuin olisi ollut mahdollista.

Saturday, November 19, 2016

Buffett @Intia

Haastattelun löydät täältä.

Mitä talousinnovaatioita voisimme käyttää Intian markkinoilla?

En tunne markkinoitanne. Tutkin yrityksiä. Yritän määrittää yritykselle arvon ennen hinnan katsomista, koska hinta vaikuttaa arvostukseeni. On parempi etten tiedä tiedä hinnasta mitään. En välitä finanssi-innovaatioista. Yrityksellä pitää olla hyvä tulevaisuus, rehellinen ja pätevä johto. Lisäksi hinnan pitää olla kohdillaan. Katron Berkshiren hintaa kerran kahdessa viikossa. Olen kiinnostunut hinnasta vain, kun olen ostamassa tai myymässä. Toivon hinnan laskevan ostaessani.

Kuinka löydät vallihaudat?

Jos et löydä sitä, se ei tarkoita ettei sitä olisi. Älä osta, jos et löydä sellaista. Coca Cola perustettiin 1800-luvulla ja sen on kasvanut jatkuvasti. Sen vallihauta on tuote itse. Lisäksi jokainen yhdistää sen pääkopassaan mielikuvaansa tuotteesta. Toivomme kuvan olevan myönteinen. Yritys haluaa olla läsnä, kun olet onnellinen. Ajan myötä ihmisten myönteiset mielikuvat tuottavat rahaa. Vallihauta kasvaa tai pienenee joka päivä yrityksen ja sen työntekijöiden tekojen myötä. Hyvät johtajat suojelevat hautaa ja kasvattavat sitä.

Mikä sinusta tekee niin hyvä sijoittajan?

Olen syntyjäni viritetty pääomien allokointiin jossain määrin. Sinulla ei tarvitse olla todella korkea älykkyysosamäärä. Tarvitset oikean luonteen. Sinun pitää kyetä irrottamaan itsesi muiden ajatuksista ja muodostamaan tosiasiat yrityksistä ja liiketoiminta-aloista arvioiden niitä muista välittämättä. Suurimmalla osalla laumasieluisuus tuottaa harhaista käytöstä. Sijoittajan tulee unohtaa uutiset sanomalehdistä ja telkkarista tehden aina omat johtopäätöksensä. Siirry toiseen kohteeseen, jos sinulla ei ole tarpeeksi faktoja. Sinun pitää pystyä sanomaan ei asioille, joita muut pitävät yksinkertaisina. Älä odota muiden tarjoavan sinulle vastauksia, jos et itse tiedä niitä.

Mitä neuvoja antaisit intialaisille, jotka pyrkivät sijoitussankareiksi?

Opettele määrittämään yritysten arvot. Jos pystyt ja arvo on puolet markkinoiden tarjoamasta hinnasta, teet paljon rahaa. Et rikastu ehkä heti, mutta ajan myötä. Hinnat heittelehtivät, joten tilaisuuksia tulee. Sinun pitää vain odottaa tilaisuutta, jonka ymmärrät. Ei ole montaa peliä, jossa mahdollisuudet ovat puolellasi. Panosta isosti, kun tiedät olevasi oikeassa. Et aina tee rahaa, joten sinun ei pidä ajatella yksittäisten sijoitusten lopputuloksia vaan todennäköisyyksiä.

Ovatko perheyritykset huonoja vai hyviä ideoita?

Kun ne toimivat niin ne ovat loistavia. Kun ne eivät ole niin katastrofit seuraavat. Olen ostanut monia perheyrityksiä. Jotkut niistä kaupoista tein perheiden tappeluiden vuoksi. Kun ne onnistuvat niin perheyritysten yhtenäisyyteen eivät tavalliset yritykset pääse.

Intian markkinat ovat nyt heiluneet. Suositteletko nyt sijoituksia niille?

Heilahtelut ovat sijoittajan paras ystävä. Rakastan niitä. Ilman niitä en tekisi rahaa. Se tarkoittaa, että loistoyrityksen arvon määrittelemällä voi tehdä rahaa ostamalla yritystä arvoa halvemmalla. Kun joku hermostuu siitä, hän ei ymmärrä markkinoita.

Mitä mietit, kun olet tekemässä sijoitusta?

Mietin minkä arvoinen yritys on, paljon sillä on asiakkaita, sen myyntikatetta, paljon työntekijöitä tarvitaan ja sen kilpailijoita. Kaikki on kiinni yrityksen taloudellisen potentiaalin arvioimisesta. En tiedä usein vastausta. Mietin milloin saan 2 dollaria takaisin, kun sijoitan yhden. Mietin myös kuinka todennäköistä se on tai saanko muualta enemmän rahaa. Keskityn toiseen yritykseen, kun en tiedä vastausta. En ole koskaan hermostunut. En vietä unettomia öitä. Jos koet niitä niin älä sijoita.

Miten olet muuttunut vuosien varrella?

Hyvin vähän. Teen mitä aiemminkin. Työskentelen nykyään useamman pitämäni ihmisen kanssa. Voin tehdä mitä haluan ja teen tätä koska haluan.

Miten haluaisit itsesi muistettavan?

Hautakivessäni lukee toivottavasti maailmanhistorian kaikkien aikojen vanhin lepää tässä.

Mitä kauppakorkeakoulujen pitäisi opettaa?

Kurssi: Kuinka määrittää yrityksen arvo?

Tuesday, November 15, 2016

Grahamin virheet, yhteenveto

Virheet

Mestarisijoittajien virheet pitäisi jakaa kahteen osaan. Ensimmäinen osa on virhesijoitukset ja toinen on virheet ajattelutavoissa. Virhesijoitusten arviointi on helpoin osa. Niissä tappiot kertovat absoluuttisen totuuden. Virheiden löytäminen ajattelutavoissa ei ole helppoa. Niiden löytyminen ei koskaan kerro absoluuttista totuutta. Kyse on enemmän virheiden löytäjän näkemyksestä kuin totuudesta. Jotkut kirjasta löytyvistä sijoittajista ovat myöntäneet itse ajatteluvirheensä. Toiset eivät niitä itse ole tajunneet. Graham kuuluu jälkimmäisiin ainakin niiden lähteiden mukaan, joita itse olen hänestä löytänyt.

Grahamin suurimmat suhteelliset tappiot tulivat 1920-luvun lopussa ja 1930-luvun alussa. 1920-luvun lopussa Graham oli huolissaan kurssien ollessa huipuissa. Tällöin hänen sijoitusyrityksensä Graham-Newman oli velkavivutettu. Sillä oli suurin osa sijoituksista osakkeissa ja pieni osa shorttipositiona. Yritys hävisi pääomastaan vuoteen 1932 loppuun mennessä vajaa 70%:ia. Graham ei ollut luottanut omaan vaistoonsa ja hävisi siksi paljon rahaa. Ottaen huomioon velkavivun ja yleisen osakekurssien laskun voi todeta, että yritys selvisi lähtökohtiin nähden hyvin. Dow hävisi samassa ajassa maksimissaan 90%:ia. Virheen suuruutta on vaikea arvioida, mutta voin hyvällä omallatunnolla todeta, että vivutettu salkku oli virhe. Sijoitukset olivat keskimäärin indeksejä paremmat, joten järkyttäviä virheitä ei Graham tehnyt. Sisällöstä minulla ei ole tietoa, joten yksittäisistä sijoituksista tuona aikana en voi sanoa mitään.

Kuten jo mainitsinkin niin virheajattelun hahmottaminen on vaikeaa ja perustuu aina tekijän arvioihin. Toinen syy virheajatteluun on, että tietoa tulee koko ajan lisää ja Graham eli aikana, jolloin sitä oli paljon vähemmän jaossa. Yksi tällainen tekijä on käsite nimeltä pysyvä kilpailuetu. Sitä Graham ei tunnistanut niiden vuosikymmenien aikana, jolloin hän välitti ymmärrystään markkinoista ja yrityksistä eteenpäin. Hän uskoi, että voittomarginaalien ollessa suuret ne pienenisivät ajan myötä, koska suuret marginaalit houkuttelisivat uusia kilpailijoita kasvattaen painetta laskea hintoja. Pysyvä kilpailuetu on tosia ja se voi syntyä monella tavalla. Yksi on brändin luomat mielikuvat tai mielikuvien luomat brändit. Esimerkkinä Grahamin ajalta voi mainita Coca Colan, jonka pysyvä kilpailuetu oli varmasti olemassa jo hänenkin aikanaan. Pysyvän kilpailuedun ymmärtämättömyyttä pidän Grahamin suurimpana virheenä.

Lisäksi Grahamin virheistä voi mainita lyhyehkön sijoitushorisontina ja turvamarginaalin vähyyden, jota hän on osittain korvannut hajauttamalla. Graham antoi usein sijoituskohteelle kaksi vuotta aikaa todistaa hyvyytensä. Hän kehotti myymään mikäli niin ei käynyt näytti tulevaisuus kuinka hyvältä tahansa. Lisäksi hän kehoitti myymään osakkeen mikäli se saavuttaisi tähtäimessä olevan arvonnousun nopeammin. Muun muassa vuonna 1974 hän kehotti ostamaan osakkeita hajauttaen vähintään kahteenkymmeneen osakkeeseen, kun yritysten markkinahinta oli maksimissaan 2/3 tasearvoista. Hän kehotti myymään yksittäiset osakkeet, kun ne nousivat tasearvoonsa. Tämä johtaa lyhytjänteiseen toimintaan ja sijoittajalta jää usein väliin suurimmat arvonnousut. Yritykset kulkevat samaan suuntaan keskimäärin pidempään kuin pari vuotta. Tämä tapahtuu usein tulosparannusten kautta. 

Edellisessä kappaleessa mainittujen virheiden suuruuden arviointi ei ole yksinkertaista, joten jätän sen sinulle. Haluan mainita yhden asian jota vasten sinun pitää sitä arvioida ja se löytyy Grahamin sijoittamisen määritelmän osista. ”Sijoitustoiminnan tarkoitus on pääoman säilyminen ja tyydyttävä tuotto.” Edellisestä kappaleesta löytyvät molemmat vaihtoehdot, koska Graham painotti hajautettua salkkua, maksettua kohtuuhintaa ja hänelle tyydyttävä tuotto tarkoitti eri asiaa kuin monille muista.


Lyhyt yhteenveto

Sijoittaminen on toimintaa, jossa pitkän aikavälin eli useamman vuosikymmenen tuotot kertovat totuuden sijoittajan hyvyydestä. Grahamin pitkän aikavälin tuotot eivät ole yhtä poikkeuksellisia kuin monen muun kirjassa mainitun sijoitusmestarin. Graham ei keskittynyt tekemään maksimitulosta vaan halusi saada tyydyttävän tuoton pienellä pääoman menettämisen riskillä, kuten hänen sijoittamisen määritelmästään voi nähdä. Tässä hän onnistui erinomaisesti. Onko hän mestarisijoittaja on sinun arvioitavissa. 

Minusta hän on yliarvostettu sijoittajana. Häntä voi pitää silti edelläkävijänä. Hän oli myös parempi opettaja kuin sijoittaja. Monet hänen opetuslapsistaan ovat pärjänneet häntä paljon paremmin. Hän on luonut muutaman käsitteen ja tavan tehdä asiat, jotka toimivat hyvin vielä nykypäivänäkin. Turvamarginaali ja Herra Markkina ovat vieläkin tärkeitä käsitteitä. Turvamarginaalin käyttöä ovat muutamat hänen opetuslapsensa jalostaneet käyttöönsä ja ovat onnistuneet häntä paremmin. Näin pitääkin käydä mikäli opettaja on onnistunut työssään. Herra Markkina on käsitteenä nerokas eikä sitä paremmin voi kuvata markkinoiden järjettömyyttä. Tästä monet tehokkaiden markkinoiden käsitteen apostolit ovat eri mieltä, mutta he ovat enemmän väärässä. 

Graham oli nero. Hän osasi kirjoittaa hyvin. Hänen kirjansa ovat mestariteoksia. Suosittelen Intelligent Investoria jokaiselle sijoittajalle. Security Analysis on vaikeammin ymmärrettävissä ja sen lukemista suosittelen niille, jotka ovat sijoittaneet kauemmin. Molemmissa on omat puutteensa. Niistä huolimatta ne kuuluvat parhaimpiin sijoittamisesta kertoviin kirjoihin, joita olen lukenut. Molemmat kirjat ovat sijoituksia, joiden tuotto on korkea. Suosittelen myös muita lähteitä Grahamin ajatuksista mikäli sinulla on aikaa. Pidän mainittuja kirjoja kuitenkin tärkeimpinä.


Friday, November 11, 2016

John Bogle @Aspen 2014 loppu tai 2015 alku

Haastattelun löydät täältä.

Mitä tapahtuu osake- ja lainamarkkinoille vuonna 2015?

  1. Elämme maailmassa, jossa on jatkuvasti kriisi tulossa nurkan takaa. Tästä huolimatta laina- ja osakemarkkinat eivät hinnoittele ainuttakaan. Tämä johtuu FED:istä joka laittaa likviditeettiä markkinoille. Seurauksena on varallisuus-vaikutus joka pitää huolta omaisuuserien kovista hinnoista. 2. Pitkässä juoksussa osakkeiden hinnat seuraavat tuloksia.
  2. Tutkin yrityksen tuottoja kymmenen vuoden sykleissä. Keskimäärin osakkeet tuottavat 7%:ia. Minulla on kaava tuottojen arvioimiseen. Osaketuottoihin vaikuttavat sekä osinkoprosentti joka on nyt 2%:ia ja tuleva spekuloitu tuloskasvu. Spekuloidun tulon muuttuessa, muuttuu myös odotettavissa olevat tuotot. P/E:n muuttuessa 10->20 kymmenessä vuodessa, tekee se spekuloidun 7%:in tuoton vuodessa. P/E on nyt noin 20 eli spekuloitu tuotto on 5%. Se laskee seuraavan kymmenen vuoden aikana ehkä 15:sta.
  3. P/E:n 25%:n lasku kymmenessä vuodessa tekee noin 3%/vuosi. Seurauksena on noin 4%:n tuotto ilman inflaatiota, kun lasketaan osingot mukaan eli tuotot ovat 2% osinkotuotto + 5-3%:n spekulatiivinen tuotto. Arvioin inflaatioksi 2%:ia eli reaalituotto on 2%:ia. Kun otetaan rahastojen palkkiot niin tuotot jäävät nollaan.

Boglen esimerkki: Arvioin vuonna 2007:n seuraavien kymmenen vuoden tuotoksi 7%:ia. Tällä hetkellä tuotto on ollut seitsemässä vuodessa 6.8%:ia. Lainamarkkinoilla 91%:n todennäköisyys, että valtion kymmenen vuoden lainatuotto on noin nykyinen eli hieman alle 2%:ia. Arvioni on 1.5-2.5%:ia. En usko hyödykkeisiin tai kultaan. Pidän tällä hetkellä parasta allokaatiota 60/40 eli 60 prosenttia osakkeissa ja 40%:ia valtionlainoissa.

Kerro Vanguardista?

Aloitin rahastoteollisuudessa vuonna 1951. Silloin oli vain 75 osakerahastoa. Ne kaikki seurasivat enemmän tai vähemmän Dow Jones indeksia häviten sille hieman. Silloin Boglella oli optimistiset odotukset rahastoille. 1960-luvulla iskivät hullun kalliit osakehinnat. 1966 Bogle nousi Wellington rahastoyhtiön nostoon. Sen jälkeen hän fuusioitui kuuman rahaston omistaneen varallisuushoitajan kanssa. Ensimmäiset 6-7 vuotta menivät hyvin, kunnes tuli romahdus. Tämän jälkeen huippurahasto romahti ja menetti noin 65%:ia arvostaan. Tämän jälkeen Bogle sai potkut. Nykyään rahastobisnes on jättiläismäinen markkinointibisnes. Pelkästään Fidelityllä on 370 rahastoa. Ne eivät voi kaikki olla millään järkeviä sijoituksia. Rahastoyhtiöt harrastavat liikaa myyntiä ja markkinointia ja vähemmän rahastojenhoitoa. Nykyiset kustannukset ovat hävyttömän suuret ja keskimääriset palkkiot ovat jopa tuplasti 1950-lukua suuremmat. Suurin osa rahastoista on parhaimmillaankin keskinkertaisia ja yhdessä ne saavat kaikki aikaan keskimääräisesti markkinatuottoja miinus niiden kulut.

Mikä oli visiosi aloittaessasi Vanguardin?

Olin ja olen vieläkin idealisti. Vanguardin tarkoitus oli ja on palvella rahasto-osuuksien omistajaa eikä Vanguardin johtajia. Suurimpina arvoina rehellisyys, tehokkuus, kustannuksien minimointi ja asiakkaiden palvelu. Vanguard ei lupaa markkinatuottojen ylitystä. Tarkoitus oli aina mennä askel kerrallaan. Vanguardilla on ollut myös onnea. Halpuuden yksi salaisuus on se, että Vanguard ei maksa myyntipalkkiota jakajilleen.

Mikä sai Vanguardin pääsemään eteenpäin vaikean alun jälkeen?

Halvat hinnat ja hyvä ajoitus. Lisäksi sen oli helppo todistaa paremmuutensa surkeaa teollisuutta vastaan. Sen kulut ovat vain 0.05%:ia parhaimmilaan, kun tavallisilla rahastoilla paljon pienemmät. Osto- ja myyntitarve on indeksirahastoilla myös pieni eli vain 2%:in osakkeiden vaihtuvuus vuodessa. Muilla vaihtuvuus on keskimäärin 140:ia mikä tuottaa 3/4-osa%:in piilokulun. Vanguardilla ei ole myöskään markkinointikuluja. Indeksirahastot ovat myös hyvin yksinkertaisia.

Miten pidätte yllä asiakaslähtöistä toimintaanne?

Välitän asiakkaistamme ja työskentelen yhdessä työntekijöidemme kanssa. Meillä ei ole tiloja vain johtajille, kuten ruokailupaikkaa erikseen. Emme välitä yrityksen koosta vaan teemme työtä, koska pidämme siitä. Haluan myös taistella asiakkaidemme ja työntekijöideni vuoksi.

Miten olette sopeutuneet suureen kasvuunne?

Yrityksessämme on paljon tiimityöntekijöitä, vaikka minä en ole sellainen. En ole hyvä hallinnoimaan ja koordinoimaan yrityksessämme, mutta onnekseni meillä on muita niiden asioiden hoitamiseen. Sijoituksiin ei tarvita kuin 300 työntekijää, vaikka meillä on kuusitoistatuhatta työntekijää. Puolet heistä työskentelee teknologian parissa. Meille tyytyväiset työntekijät ovat tärkeitä ja tarjoamme heille hyvät edut, kilpailukykyiset palkat ja kumppanuussuunnitelman.

Miten Vanguard suhtautuu aktivismiin?

Nykyään on paljon yrityksiä, joissa johtajat edustavat lähinnä itseään. Tehden fuusioita, jotta saavat suuremman yrityksen tai jopa mahdollisia kirjanpitokikkailuja varten. Nykyään osakerahastot omistavat 37%:ia USA:n markkinoiden osakkeista ja kaikki instituutiot eläkerahastot mukaanlukien jopa 55%:ia. Vanguard ei äänestä aktiivisesti, koska sillä on eturistiriita. Sillä on asiakkaina useiden yritysten eläkerahastot eikä niitä parane suututtaa äänestämällä niiden tahdon vastaisesti. Jonkun täytyy välittää osakkeenomistajista. Yrityksiä ei johdeta hyvin. Johtajat pyytävät liian suuria palkkioita ja muita ylimääräisiä etuja. He tekevät myös poliittisia lahjoituksia, jotka eivät ole omistajien etujen mukaisia. Lisäksi palkitaan lyhytaikaisista visioista, kuten kolmen vuoden kehityksestä unohtaen pitkän aikavälin.

Ajatuksesi nopeasta ultranopeasta kaupankäynnistä?

Pitkän aikavälin sijoittajalle sillä ei ole väliä. Pidän sitä typeränä, koska kulut nousevat liikaa. Aktiivisuus maksaa paljon enemmän kuin tekemättömyys. Indeksijoituksiin tarkoitettujen ETF:ien kaupankäynti on hullua.

Kerro älykkään Betan rahastoista!

Uudet kuumat tuotteet ja taikasanat saavat vereni kiehumaan. Ei ole olemassa älykästä betaa. Yksinkertaista tapaa sijoittaa ei kannata korvata monimutkaisella.

Miten näet tulevan inflaation kehittyvän?

Elämme matalan inflaation aikaa. Kuluttajat ja yritykset keskittyvät enemmän velkojenmaksuun kuin velanottoon.

Voiko muualta saada parempia tuottoja kuin USA:sta?

Muualle sijoittamisessa kustannukset ovat kalliimpia kuin tänne. Yritystemme liiketoiminnasta puolet tulee ulkomailta, joten se tarkoittaa, että kotipörssiin sijoittaessa sijoittaa myös ulkomaille. Täällä on paras suoja sijoittajille, joten senkin takia kannattaa sijoittaa tänne.

Tuesday, November 8, 2016

Omistamisesta, inflaatiosta

Omistajat ovat säälittäviä, toimettomia ja vankeudesta kärsiviä eläimiä”

Grahamista omistajat eivät juuri pidä huolta eduistaan. He antavat johdon toimia oman mielensä mukaan, kun se ei ole omistajien edun mukaista. Suurin osa omistajista ei koskaan edes ajattele vaihtoehtoa, jossa yritysjohto toimii hänen etujaan vastaan. Seurauksena yritysjohto hallitsee yritystä ja omistajat suurempana joukkona alistuvat sen tahtoon. Yrityksen tulisi aina ensisijaisesti toimia omistajien suurimman hyödyn mukaan eikä antaa johdolle valtaa toimia etujensa mukaan. Omistajat voivat suurempana ryhmänä päättää kuinka yritys toimii ja tarpeen vaatiessa hankkiutua etujaan ajavista johtajista eroon.

Keskimäärin johtajat tietävät enemmän yrityksen liiketoiminnasta kuin omistajat. Tämä ei tarkoita heidän ajattelevan omistajien etua tai heidän olevan aina kykeneviä töihinsä. Omistajien ei kannata antaa johtajille mahdollisuutta toimia miten haluaa, vaikka he ovatkin todennäköisemmin oikeassa kuin omistajat. Jokaisen sijoittajan pitää tutkia yritysjohdon toimia mikäli hän löytää houkuttelevan sijoituskohteen tai omistaa osan yrityksestä. Monet yritykset ovat huonosti johdettuja mikä maksaa omistajalle riihikuivaa rahaa.

Omistajien ja yritysjohdon edut eivät ole aina samat. Erityisesti palkkiojärjestelmät voivat tuhota yrityksen arvoa. Optiot voivat tuottaa merkittäviä tuloja johdolle omistajien kustannuksella. Ne voivat saada johdon keskittymään enemmän osakekurssin kasvattamiseen kuin yrityksen arvon. Optiot voivat tuottaa tuhoisia kannustimia johtajille, joista omistajat kärsivät. Normaalia suuremmat palkitsemisjärjestelmät ovat aina hälytysmerkki. Yritysjohdon saamien korvausten määrä ei ole suoraan verrannollinen heidän tehokkuuteensa. Johto voi myös kasvattaa yritystä, jotta he voivat perustella kasvavat palkkionsa. Lisäksi johto voi pantata voitonjakoa, koska haluaa hallita kasvavia rahavaroja.

Pörssiyrityksissä on johtoryhmän lisäksi myös hallitus. Omistajat valitsevat hallituksen yhtiökokouksessa. Hallituksen pitää ajaa omistajien etua. Tämä toimii teoriassa, mutta käytännössä siitä lipsutaan. Näin käy, koska usein yritysjohto ehdottaa yhtiökokoukselle hallituksen jäseniä. Tällöin hallituksen jäsenet voivat ajaa yritysjohdon etua, koska he saavat palkkaa. Se voi lähteä mikäli hallituksen jäsen ei aja johdon asioita. Usein hallitus ja johtoryhmä toimivat symbioosissa ajaen toistensa etua omistajien huomioinnin jäädessä vähemmälle. Johtoryhmän sisäisen dynamiikan ymmärtäminen auttaa hahmottamaan kenen lauluja omistajia edustava hallitus laulaa. 

Omistajien edut eivät ole yhteneväiset. Suomessa pörssiyhtiön omistajat eivät kulje verotuksellisesti aina samalla viivalla. Yli 10%:n omistusosuus tarkoitaa verottomia osinkoja. Tämä ajaa omistajat erillisiin asemiin. Se voi muuttaa osingonjakopolitiikkaa suuria omistajia suosivaksi minkä pitäisi vähentää yrityksen houkuttelevuutta sijoituskohteena. Yhdysvalloissa taas omistajien edut risteävät mm. indeksirahastojen omistaessa yrityksiä. Yritysjohto saa siellä päättää mm. eläkevarojen hallinnasta, joten indeksirahastoilla voi olla eturistiriita muiden omistajien kanssa. Johto voi uhata eläkevarojen siirrolla toiseen rahastoyhtiöön mikäli indeksirahasto puuttuu sen ehdotuksiin. Tämä on yksi indeksirahastojen kasvamisesta aiheutuva haitta. 

Omistajan tulee aina vahtia etujaan. Harvat omistajat silti niin tkevät. Yksittäiset omistajat voivat harvoin vaikuttaa sijoituskohteisiin, mutta mikään ei estä keräämästä suurempaa omistajajoukkoa ja vaikuttaa siten yritysjohtoon tai hallitukseen. Yksi vaihtoehto on aina myydä osakkeet, mutta harva omistajista tekee edes niin, kun siihen olisi syyt.


Inflaatio
Inflaatio on hiipivä tulosyöppö. Se ottaa osansa sijoittajien tuotoista vuodesta toiseen. Noin kerran vuosisadassa se kasvaa suureksi ja kerran vuosisadassa on pidemmän deflaatiokauden aika. Molemmat ovat poikkeustapauksia. Ne vaikuttavat lyhyellä aikavälillä sijoittajien tuottoihin merkittävästi, mutta vuosikymmenien aikana molempien vaikutukset tasoittuvat. Grahamin Intelligent Investorista voi lukea, että vuosina 1915-1970 keskimääräinen inflaatio oli Yhdysvalloissa 2.5%:ia. 1970-luvulla ja 1980-luvulla inflaatio oli korkeampi. Tämän poikkeusjakson jälkeen inflaatio tasoittui ja on ollut suunnilleen vuosien 1915-1970 tasoilla.

Näistä lähtökohdista voimme todeta, että inflaatio tulee todennäköisesti olemaan korkealla jossain vaiheessa. Kukaan ei tiedä milloin niin tapahtuu. Nykyhetkinä elämme deflaatioon taipuvaisessa maailmassa, koska yhä nopeampi tekninen kehitys hidastaa inflaatiota. Pitkällä aikavälillä osakkeet ovat tehokkain inflaatiosuoja, mutta lyhyemmillä aikaväleillä voi löytyä järkevämpiä vaihtoehtoja. Tämä koskee erityisesti yrityksiä, jotka pystyvät joko tehostamaan toimintojaan enemmän kuin inflaatio tuhoaa tuottoja tai yrityksiä, jotka pystyvät nostamaan tuotteidensa hintoja enemmän kuin kustannukset nousevat. Parhaimmassa tapauksessa yritys pystyy molempiin. Graham uskoi yritysten taseissa olevien omaisuuerien, kuten kiinteistöjen, koneiden ja raaka-aineiden suojaavan sijoittajaa tehokkaammin kuin suorat sijoitukset kultaan tai kiinteistöihin. 

Kun inflaatio kasvaa poikkeuksellisen suureksi, ei suurin osa yrityksistä pysty kasvattamaan tulostaan tarpeeksi, jotta inflaation aiheuttama kustannusten nousu tulisi kuitattua. Tämä kasvattaa yritysten velkaantuneisuutta mikä kasvattaa kustannuksia. Tämä tekee mm. joukkovelkakirjoista houkuttelevampia vaihtoehtoja. Tämä poikkeustilanne ei jatku vuosikymmeniä, mutta tekee velkakirjoista parempia vaihtoehtoja sijoittajille kuin osakkeista. Tätä kirjoittaessa joukkovelkakirjat ovat kalliita eivätkä osakkeetkaan ole halpoja. 

Sijoittajan pitää tarkkailla kustannustason kehitystä, koska inflaation nopeutumista ei ole helppo huomata. Se vie lähes aina osansa sijoittajan tuotoista. Deflatoorisen ympäristön ollessa poikkeus. Ainakin Yhdysvallat tarjoavat sijoittajille mahdollisuutta ostaa inflaatiosuojattuja valtion velkakirjoja. Nekään eivät ole hyvä vaihtoehto juuri nyt, koska ne tarjoavat olemattomat tuotot sijoittajille. 10-vuotisten Yhdysvaltojen inflaatiosuojattujen lainapapereiden viimeisessä huutokaupassa korot olivat hieman nollan yläpuolella. Suojautuminen inflaatiolta ei ole ilmaista, joten jokaisen kannattaa ratkaista se kuinka paljon siitä kannattaa maksaa.

PS. Tämä blogikirjoitus on yksi editoimaton osa mestarisijoittajat työnimellä kulkevasta kirjasta. Siihen tulee muutoksia ennen julkaisua moneen kertaan.

Friday, November 4, 2016

Jim Rogers Follow the money

Haastattelun löydät kokonaisuudessa täältä.

Jim Rogers @ London Real 9.35min →

Jim Rogers lisensoi Hyödyke-indeksirahastoa. Hän perusti 1973 George Soroksen kanssa Quantum-rahaston. Se teki kymmenessä vuodessa 4200%:in voiton, kun S&P-indeksi teki 47%:ia. Rogers lähti rahastosta 1980. Hän on matkannut ympäri maailman kahdesti. Ensin moottoripyörän selässä ja sen jälkeen autolla. Hän asuu nykyään Singaporessa

Mitä oppii moottoripyörän selässä?

Siinä näkee ympärillä olevan todellisuuden, kuten mustan pörssin markkinat ja korruption. Niitä on mahdotonta nähdä televisiosta tai muiden kertomana. Muualla oppii paljon myös kotimaastaan.

Mikä on suhteesi Kiinaan

Rogers matkusti ensimmäisen kerran siellä 1980-luvulla, kun siellä ei ollut vielä edes kunnon teitä. Hän on matkustanut kahdesti maan läpi nähden miten siellä asiat ovat kehittyneet.

Miksi Aasia on nyt hyvä paikka?

1800-luku oli Ison Britannian ja 1900-luku Yhdysvaltojen kulta-aikaa. 2000-luku on Aasian. Valtakunnat menestyvät ja heikentyvät. Mikään niistä ei ole johtoasemassa ikuisesti. Myös Aasia tulee kokemaan katastrofeja, kuten Yhdysvallat aiemmin ja se tulee myös nousemaan niistä. Resurssit ovat Aasiassa ja USA suurissa veloissa. Ilman suurta kriisiä se ei tule nousemaan johtoasemaan, kuten ei ole mikään aiempikaan johtoasemassa tehnyt. Aasiassa on enemmän kunnianhimoa ja halua pärjätä kuin muualla. Työmoraali on siellä nyt erityisen vahva, kuten länsimaissa oli aiemmin. Aasiassa panostetaan koulutukseen.

Miten näet Intian?

Intia on loistokulttuuri. Siellä naiset ovat kauniita ja pukeutuvat hienosti. Sieltä tulee myös joitakin mahtavia yrittäjiä. Infra ei kuitenkaan toimi ja paikka on asukkaille ja yrityksille painajainen mikäli ei omaa oikeita suhteita. Poliitikot puhuvat markkinoiden puolesta, mutta se on hänen mielestään sanahelinää. Rogers keskittyy sijoittamaan enemmän markkinoihin, joten hän ei sijoita Intiaan.

Mitkä liiketoiminta-alat pärjäävät Kiinassa tulevaisuudessa?

Hallituksen viimeisen viisivuotissuunnitelman mukaan se antaa markkinoiden päättää. Todellisuus ei ole niin yksinkertainen. Kiinassa on 1.3 miljardin ihmisen markkinat, joten hyvin asiansa hoitavat yritykset tekevät siellä rahaa, vaikka tekisivät vain pyyhkeitä. Rogers uskoo terveydenhuoltoon, rautateihin, maanviljelyyn ja rahoituspalveluihin. Monet asiat Kiinassa toimivat vapaammin kuin monissa paikoissa USA:ssa, kuten Kaliforniassa.

Miksi uskot maanviljelyyn?

Se on ollut viimeiset 30 vuotta surkeaa liiketoimintaa. Tämän vuoksi maanviljelyyn liittyvien hyödykkeiden tarjonta on pienempää kuin kysyntä. Hinnat ovat matalalla. Kukaan nuori ei halua maanviljelijäksi ja heidän keski-ikä nousee. USA:ssa se on lähempänä 60:ntä vuotta. Kun ruoasta alkaa tulla todellista pulaa, nousee maanviljelyn tarjoamien tuotteiden hinta huomattavasti.

Entä Venäjä

Rogers on optimistisempi kuin ennen. Hän pitää osakkeiden hintoja Venäjällä halpoina. Sillä on myös valtavat luonnonvarat.

Miten Wall Street on muuttunut vuosikymmenien aikana?

1950-1970 ketään ei kiinnostanut. 1960-luvulla hyvä osakevaihto oli kolme miljoonaa kappaletta mikä tarkoittaa yhtä kauppaa nykypäivänä. Nykypäivänä kaikki haluavat Hedge-rahaston johtoon. Pitkän ajan kurssinousu aiheutti tämän ilmiön. Wall Streetin loistovuodet ovat kaukana tulevaisuudessa.

Sijoitatko teknologiaan?

En sijoita siihen, koska en ymmärrä siitä tarpeeksi. Amazonin markkina-arvo on huikean korkealla, vaikka se ei tee juuri rahaa. Rahanteon vähyys on jossain määrin tarkoituksellista, koska se keskittyy markkinoiden valtaamiseen.

Onko sinulla tähtäin pidemmän aikavälin sijoituksissa?

Kyllä. Olen laiska ja se on helpompaa. Historia on loistava opettaja. Kaikki on tapahtunut aiemmin. Kuplia ja romahduksia tulee tasaisin väliajoin. Ihmiset eivät ole muuttuneet. He panikoivat ja innostuvat hysteerisesti välillä.

Sijoitatko vastakarvaan, koska maailma muuttuu jatkuvasti?

Kyllä. Maailma on aina ollut erilainen 15:sta vuoden päästä kuin nyt. Tämä tosiasia ei jatkossakaan muutu. Täytyy vain pysyä mukana muutoksessa tja ennakoida sitä.

Ketä kuuntelet Wall Streetilla

En omista televisiota enkä katso markkinauutisia. En kuuntele muita. Pyrin välttämään kaikkien vinkkien kuuntelua, koska olen hävinnyt lähes aina rahaa muita kuunnellessani.

Mihin sijoitat Aasiassa?

Kiinaan, Japaniin, Singaporeen ja hieman Australiaan. Haluasin sijoittaa Pohjois-Koreaan, mutta se on laitonta. Ihmisillä on siellä hyvät geenit ja se on avautumassa pikkuhiljaa.

Mitä neuvoja antaisit 20-vuotiaalle itsellesi tai muille saman ikäisille?

Neuvoisin itseäni menemään ensin Wall Streetille ja myöhemmin Kiinaan tai muualle Aasiaan. Nykyajan parikymppisiä neuvoisin lähtemään kauas pois kotoa kokemaan toisen kulttuurin. Siten oppii itsestään ja elämästään paljon enemmän. Tällä tavalla oppii enemmän myös kotimaastaan.

Mikä on paras saamasi neuvo?

Seuraa rahaa. Jos tiedät kuka tekee rahaa, tiedät muutakin, kuten syyt poliitikkojen käytökseen. Mieti kuka saa rahaa ja miksi. Kaikilla on salainen päämäärä, jonka saat parhaiten selville, kun selvität kuka tekee rahaa ja miksi.

Tuesday, November 1, 2016

Herra Markkina

Maanis-depressiivinen herra Markkina
Maanis-depressiivinen herra markkina voi olla ystäväsi tai vihollisesi. Et voi vaikuttaa siihen, mutta voit vaikuttaa siihen kuinka se vaikuttaa sinuun. Herra Markkina tarjoaa sinulle joka hetki hinnan, jolla voit joko ostaa tai myydä osakkeita. Jos et ole tyytyväinen tarjoukseen niin se palaa myöhemmin asiaan. Tätä jatkuu hetkestä toiseen eikä sijoituksen todellisella arvolla ole juuri merkitystä lyhyellä tähtäimellä. Tunnekuohut ohjaavat herra markkinaa etkä voi niille mitään. Sinun pitää hyväksyä ne.

Maaninen herra markkina liikuttaa osakekursseja ylöspäin ja depressiivinen alas. Suuren osan ajasta hän on lähes oikeassa. Et voi silloin määrittää riittävällä varmuudella hintojen järkevyyttä. Herra markkina voi ohjata kursseja väärään suuntaan jopa vuosia. Kurssit käyvät korkeammalla ja matalammalla kuin harvat uskovat. Tämä on enemmän sääntö kuin poikkeus. Suunta voi vaihtua silmänräpäyksessä etkä pysty sitä ennustamaan. Pitkällä aikavälillä herra Markkina on enemmän oikeassa kuin väärässä. Järkevästi toimimalla voit hyötyä molemmista suunnista. Voit ostaa, kun hinta on todellista arvoa pienempi ja myydä, kun se on korkeampi. Suurimman osan ajastasi pitäisi mennä tekemättä kumpaakaan. Välillä herra Markkina tarjoaa sinulle mahdollisuuksia, jolloin se tarjoaa sinulle suurta turvamarginaalia. Tällöin sinun pitää pystyä panostamaan merkittäviä summia. Ota kaikki hyöty, koska voit joutua odottamaan vuosia.

Järkevä sijoittaja ei joudu koskaan myymään osakkeita vaan hän myy niitä, koska herra Markkinan tarjoamat hinnat ovat osakkeiden todellista arvoa selvästi korkeammat. Markkinat menevät väärään suuntaan halusit tai et. Älä koskaan sijoita rahoja, joita et voi hävitä. Herra Markkina tarjoaa sinulle lähes sataprosenttisen takuun siitä, että se liikuttaa joitakin sijoituksiasi väärään suuntaan ja pitkään. Jos sinulla ei ole varaa hävitä rahoja se hävittää ne. Yksityissijoittajana olet paremmassa asemassa, koska voit valita, koska hyödynnät markkinoita. Suuret organisaatiot joutuvat olemaan käytännössä koko ajan herra markkinan vietävissä.

Sinun pitää hallita omia toimiasi. Voit välttää turhia kuluja ja pitää odotuksesi tulevista tuotoista kohtuullisina, kun muut juoksevat herra Markkinan perässä hysteerisesti kurssinousuissa. Sijoittajien odotuksilla on väliä. Yleensä markkinoiden noustessa korkealle myös odotukset tuotoista nousevat. Teknokuplassa vuonna 1999 sijoittajien tulosodotukset olivat seuraaville kymmenelle vuodelle 19%:ia vuodessa. Tämä tarkoitti tulosten kasvamista noin 5.7-kertaisiksi kymmenessä vuodessa. Huomionarvoista tässä on se, että Yhdysvaltojen bruttokansantuote kasvoi viime vuosisadalla kuusinkertaiseksi. Tämä arvio oli täysin järjetön. Lopputuloksen tietävät lähes kaikki. 

Lisäksi voit vähentää herra Markkinan vaikutusta sinuun seuraamalla sen toimia harvemmin. Seuraaminen saa alitajuntasi helpommin uskomaan sen tarjoamien hintojen edustavan todellista arvoa. Alitajuntasi toimii jatkuvasti etsien vihjeitä ympäristöstäsi. Seuraamalla hintoja muodostat itsellesi ankkureita, joiden mukaan määrität sijoituskohteiden arvoa. Samalla analyysisi laskutoimitukset ja niiden parametrit voivat ohjata sinua huomaamattasi kohti markkinoiden määrittämää hintaa. Voit kuvitella samalla toimivasi järkevästi. 

Järkevä sijoittaja pyrkii pitää käteistä aina varastossa herra Markkinan tunnekuohujen hyödyntämistä varten. Joskus herra Markkina voi tarjota niin monia houkuttelevia vaihtoehtoja, että joudut käyttämään lähes kaikki ylimääräiset rahasi. Sinä tarvitset tunnekuohujen hyödyntämiseen uskomatonta hallintaa mikä ei ole helppoa, kun herra markkina tarjoaa samaan aikaan muiden sijoittajien myötävaikutuksella vuosia näkemystesi vastaisia arvioita. Kukaan ei pysty täysin vastustamaan niitä. Ihmiset ovat toimintaa hamuavia eläimiä. Jopa Warren Buffett tarvitsee välillä toimintaa, kuten hänen partnerinsa Charlie Munger on todennut muun muassa Buffettin Berkshiren sijoituksesta Salomoniin.

Herra markkina voi vaikuttaa kärsivällisiinkin sijoittajiin riittävän suuren lauman juostessa samaan suuntaan. Grahamin tarina öljymiehestä taivaan portilla kuvaa hyvin laumojen vaikuttavuutta: Pyhä Pietari ilmoitti öljymiehelle, että öljymiehille varatut paikat ovat täynnä. Öljymies totesi, että voinko sanoa heille neljä sanaa: Pietari sanoo no miksi ei, öljymies: ” Helvetistä on löydetty öljyä” Kaikki öljymiehet alkavat rynniä taivaasta helvettiin. Pietari toteaa: ”Hyvin hoidettu, nyt täällä on sinulle tilaa.” Öljymies miettii vähän aikaa ja sanoo Pietarille ”Taidan mennä helvettiin, huhussa voi sittenkin olla perää” Näin me valitettavasti yleensä toimimme, vaikka vastustammekin laumojen liikkeitä pitkään.

Sunday, October 30, 2016

Dalio @ Ulkoasiainvaliokunta 2012

Haastattelu löytyy täältä.

Kuinka lähestyt sijoittamista nyt?

Olen taistellut monia kertoja pitkällä aikavälillä. Kun katson finanssikriisiä näen tilanteen, kuten latinalaisessa amerikassa ollut kriisi vuosina 1980-1982. Asiat tapahtuvat yhä uudelleen. Jos ymmärrät kuinka talouskone toimii eli syy-seuraus-suhteet velkojen vähentämisessä. Suurin osa ei opiskele historiaa, joten jokainen kriisi tulee heille ensimmäistä kertaa.

Velkojen vähentämisestä.

Tiedät kuplan, kun näet sen. Velkasykli toimii seuraavalla tavalla. Talouskone on sarja kauppoja, joissa yksi ostaa ja toinen myy. Kauppoja on lukemattomia yhden syklin aikana. Ostaja voi ostaa rahalla tai luotolla. Rahankäyttö lopettaa kaupan. Luotonkäyttö tuottaa velvoitteen, koska velka on velvollisuus antaa rahaa. Kulutus on koko hinta tuotteelle tai palvelulle. Kysyntä niille tulee mitata kulutuksella. Perinteiden taloustiede käyttää kulutuksen sijaan virheellisesti tuotteiden määrää.

Luottosyklin läpäisemisestä

Velkaa voi synnyttää tyhjästä ilmasta. Maalautan taloni ja sanon maksavani myöhemmin. Olen luonut luoton. Mikäli sinulla ei ole paljon velkaa voit lainata rahaa eli voit kuluttaa summan joka koostuu palkastasi ja lainastasi. Tämä summa on muiden tuloa. Seuraavana vuonna voit taas kuluttaa enemmän ottamalla velkaa enemmän mikäli palkkasummasi kasvaa. Tämä takaisinkytkentä vahvistaa velkasykliä. Seurauksena velka kasvaa nopeammin kuin tulot. Sykli ei voi jatkua ikuisesti. Velkasykli jatkuu korkojen laskiessa kolmella vaikutuksella:

  1. Matalammat korot helpottavat velanhoitoa
  2. Halvempi ostaa tuotteita ja palveluita luotolla
  3. Nostaa omaisuuserien arvoja → varallisuus kasvaa → mahdollisuus lisälainoihin, koska varallisuuden kasvaessa velkojen takuuden kasvavat.

Kun koronlaskujen mahdollisuus loppuu → velkasyklin tämä vaihe loppuu. Seuraavaksi mennään velanvähentämiseen. Velkojen määrä suhteessa tuloihin pienenee → talouskasvulle negatiivinen vaikutus → kulutus laskee ja lama alkaa. Lamanhoitoon kolme eri mahdollisuutta: Säästäminen, Velkojen järjesteleminen ja rahanprinttaus. Säästöjä ei voi tehdä liikaa kurjistamatta ihmisiä, mutta jokin määrä niitä on pakko tehdä. Velkojenjärjestely on siirto rikkailta köyhille. Siihen on kolme eri tapaa:

  1. Velkojen arvonalennus
  2. Maksuaikojen pidennys
  3. Velkojen koronlaskut

Rahanprinttaus suoritetaan yleensä vasta laman loppuessa. Velka/tulot suhteen pitää tulla alas. Säästöt ja velanlasku ovat deflatoorisia ilmiöitä ja rahanprinttaus on inflatoorinen. Näiden kolmen asian välille pitää saada tasapaino. Tärkein asia on sopiva rahanprittausvauhti. Sen pitää tuottaa nimellinen kasvuvauhti joka on hieman nimellisen koron yläpuolella tietyllä aikavälillä. Usein keskuspankit keskittyvät inflaatioon ja talouskasvuun rahapolitiikassa, kun pitäisi keskittyä velannousun ja tulonnousun suhteen olevan tasapainossa verrattuna tämän suhteen kestävyyteen. Velka ei saa kasvaa juurikaan tuloja nopeammin pitkällä aikavälillä tai seurauksena on kupla. Edellinen finanssikriisi johtui siitä, että velat kasvoivat tuloja nopeammin. Asioille on syynsä. Yritän pysyä muita edellä. Yritän ymmärtää syitä ja verrata niitä historiaan. Tällä tavalla edelläkävijyys mahdollistuu.

Mitä nyt tapahtuu USA:ssa ja Euroopassa?

2007 volatiliteetti meni alas. Samalla riskiä mitattiin value at riski menetelmällä joka perustuu volatiliteettiin. Tulevaisuuden odotettiin vastaavan historiaa, mutta näin ei aina käy. (Tarkemmin ajateltuna tulevaisuuden odotettiin olevan lähihistorian kaltainen. ”kirjoittajan” lisäys) Kaikki kuvittelivat, että jos jollakin on matalampi korko, voi sen vaihtaa korkeampikorkoiseen omaisuuserään. Tätä tehtiin paljon, koska volatiliteetti oli matala, mutta se muuttui. Velkaa oli liikaa, joten kupla puhkesi ja volatiliteetti kasvoi korkeammaksi mille tasolle riskit kurssimuutoksien suhteen oli mitoitettu. Seurauksena oli riskien toteutuminen. Ihmiset eivät olleet tutkineet historiaa, joten he eivät osanneet nähdä kuplan puhkeamista.

Eurooppa on erilainen tapaus kuin USA, koska yleensä jokaisella maalla on oma finanssipolittiikka ja talouspolitikka. Euroalueella näin ei ole. Euroopassa mietitään mitä tehdä tappioille. Pohjois-eurooppa ei halua maksaa etelän tappioita, joten heidän välillään on pattitilanne. Euroopassa on odotettavissa 15:sta vuoden velkojenvähennys. Välillä mennään ylös, koska luullaan tilanteen olevan ohi, mutta tositilanne tulee eteen ennemmin tai myöhemmin.

Kerro kuinka näet USA:n talouskoneen

Avainasia on tietää ostajien motivaation syy. Tällä hetkellä on se ettei vaihtoehtoisia paikkoja ole paljon, joten USA:n velkakirjat käyvät kaupaksi. Velka ei ole vielä kestävällä tasolla, joten velanvähentäminen jatkuu. Maailma on täynnä rahaa. Jokaisen pitää miettiä kohteita omilleen. Tiedämme velkakirjoijen suuret ostajat.

Mitä riskejä on deflaatiolla?

Talouskoneen nykytila on, luontaisesti deflatoorinen. Luontainen kehitys siihen suuntaan on vahva. Maailma on kokonaisuudessaan deflatoorinen. Sillä ei nyt ole talousveturia. Kiinassa kupla on puhkeamassa, kotimaan kysyntä on siellä ongelma, myös vientiongelma ja pääoman allokoinnissa kulutukseen on tehottomuusongelma. Ilmapiiri on deflatoorinen, mutta pidemmällä viiden vuoden aikavälillä inflaatio voi tulla suuremmaksi ongelmaksi. Tasapaino rahanpainamisen ja muiden toimien välillä tulee olla kunnossa, koska ihmisillä on taipumus mennä äärimmäisyyksiin.

Kuinka paljon allokoit eri sijoitusluokkiin?

Sinulla tulisi olla strateginen omaisuusallokaatiosekoitus eri omaisuusluokkien kesken. Suurin osa häviää mikäli yrittää pelata markkinoilla. Useimmille käy kuin pokerissa eli he häviävät pelatessaan. Sinulla pitäisi olla tasapainotettu salkku. Ihmiset painottavat omaisuusluokkien mukaan, ei riskin. Riskit keskittyvät. On olemassa neljä eri sijoitusympäristöä, joissa on kaksi ajuria, inflaatio ja talouskasvu. Yllätykset ajureissa ohjaavat tuottoja. Osakkeiden arvot nousevat, kun odotukset talouskasvusta ylittyvät. Inflaation kasvaessa odotettua nopeammin menevät bondit alas. Sinulla tulisi olla neljä eri salkkua, joista jokainen sopii eri ympäristöön. Tämä siksi ettet koskaan tiedä missä ympäristössä olet. Tämän takia sinulla pitää olla hajautettu joka sään salkku.

Kommenttisi Kiinasta

Kiinalaiset tulevat pärjäämän hyvin mikäli pystyvät pitämään maansa sosiaalisesti tasapainossa. Sen talous kokee heilahteluja, kuten meidän. Välillä talouskasvu laskee selvästi, mutta toipunee siitä.